Perheen sosioekonomisen aseman yhteys lasten ja nuorten kokemiin liikunnan esteisiin

Suomessa kolmannes lapsista ja nuorista täyttää 60 minuutin päivittäisen liikkumisen suosituksen. Liikunta-aktiivisuuteen lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat lapsen ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Alhaiseen sosioekonomiseen asemaan kuuluvat lapset ja nuoret liikkuivat vuonna 2024 Suomess...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tuominen, Mari
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103827
Description
Summary:Suomessa kolmannes lapsista ja nuorista täyttää 60 minuutin päivittäisen liikkumisen suosituksen. Liikunta-aktiivisuuteen lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat lapsen ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Alhaiseen sosioekonomiseen asemaan kuuluvat lapset ja nuoret liikkuivat vuonna 2024 Suomessa vähemmän kuin korkeaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat lapset ja nuoret. Sosioekonomisten ryhmien väliset erot havaittiin sekä tytöillä että pojilla alakoulussa ja yläkoulussa. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko perheen sosioekonominen asema yhteydessä lasten ja nuorten kokemiin liikunnan esteisiin. Tavoitteena oli myös selvittää, miten sosioekonominen asema on yhteydessä liikunnan esteiden kokemiseen luokka-asteen, fyysinen aktiivisuuden ja sukupuolen mukaan. Tutkielman aineistona käytettiin vuonna 2022 kerättyä LIITU-tutkimuksen osa-aineistoa, jossa vastaukset oli kerätty 5-, 7-, ja 9-luokkalaisilta lapsilta ja nuorilta eri puolilta Suomea suomenkielisistä kouluista (n=2299). Tarkastellut muuttujat tutkielmassa olivat ikä, sukupuoli, fyysinen aktiivisuus, sosioekonominen asema sekä liikunnan esteet. Liikunnan esteistä tehtiin summamuuttujat liikunnan ulkoisille esteille, liikunnan arvon kieltäville esteille ja liikunnan henkilökohtaisille esteille. Lisäksi liikunnan esteitä tarkasteltiin yksittäin sukupuolen, fyysisen aktiivisuuden ja luokka-asteen mukaan. Aineisto analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia, Khiin neliötestiä, Cramerin V arvoa ja Kruskall-Wallisin testiä. Tulokset osoittivat, että sosioekonominen asema oli yhteydessä lasten ja nuorten kokemiin liikunnan ulkoisiin esteisiin (p<0,001), henkilökohtaisiin esteisiin (p=0,033) ja liikunnan arvon kieltäviin esteisiin (p=0,009). Parittainen vertailu osoitti, että alhaiseen sosioekonomiseen asemaan kuuluvat kokivat enemmän liikunnan ulkoisia esteitä ja liikunnan arvon kieltäviä esteitä kuin keskimmäiseen tai korkeaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat lapset ja nuoret. Alhaiseen sosioekonomiseen asemaan kuuluvat kokivat enemmän myös henkilökohtaisia liikunnan esteitä kuin keskimmäiseen sosioekonomiseen asemaan kuuluvat. Keskimmäisen ja korkean sosioekonomisen aseman välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa minkään esteitä kuvaavan summamuuttujan kohdalla. Yksittäisten liikunnan esteiden ja sosioekonomisen aseman välisen yhteyden tarkastelu fyysisen aktiivisuuden mukaan osoitti, että alhaiseen sosioekonomiseen asemaan kuuluvat ja vähän liikkuvat lapset ja nuoret kokivat yleisemmin liikunnan esteitä kuin muut tässä tutkielmassa tarkastellut ryhmät. Erot muihin tutkielmassa tarkasteltuihin ryhmiin olivat suuria erityisesti ”En viitsi lähteä liikkumaan” ja ”Pidän liikuntaa tarpeettomana” esteiden kohdalla. Tulokset osoittivat, että lasten ja nuorten perhetausta on yhteydessä monenlaisiin koettuihin liikunnan esteisiin, eikä pelkkä liikunnan ulkoisten esteiden vähentäminen, kuten harrastuskustannusten madaltaminen, välttämättä yksistään riitä tasa-arvoiseen liikuntamahdollisuuksien saavutettavuuteen ja liikunnan määrän lisäämiseen kaikissa ryhmissä. Tulokset viittaavat siihen, että myös sisäisen liikuntamotivaation tukeminen ja perheiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää liikunnan esteiden vähentämiseksi.