| Summary: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ammatillisen koulutuksen yhteyttä ansioihin ja työttömyyden todennäköisyyteen. Aihetta on tärkeä tutkia, sillä on arvioitu, että tulevina vuosina yli 40 prosenttiin avautuvista työpaikoista tarvitaan ammatillinen perustutkinto. Koska ammatillisen työvoiman tarve on suuri, on tärkeää myös tutkia, millainen tuotto koulutuksella on yksilölle. Teoriapohjana toimivat inhimillisen pääoman teoria sekä signalointiteoria. Inhimillisen pääoman teorian mukaan yksilö hankkii itselleen inhimillistä pääomaa esimerkiksi kouluttautumalla ja on sen myötä tuottavampi. Signalointiteorian mukaan koulutus signaloi yksilön tuottavuutta, riippumatta siitä, vaikuttaako se siihen todellisuudessa. Tutkielman aineistona käytetään Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta tutkimuskäyttöön muodostettua palveluaineistoa. Aineisto on kerätty vuosina 1990–2019 ja havaintoja on vuosittain noin 25 000 yksilöstä. Tutkielmassa tarkastelujoukkona ovat olleet he, joilla on vain perusasteen koulutus tai ei koulutusta lainkaan sekä ammatillisen koulutuksen käyneet. Aineiston pohjalta muodostetaan PNS-regressioita. Tämän tutkimuksen tuloksina saadaan, että ammatillisella koulutuksella on positiivinen yhteys tuloihin, mutta yhteys vaihtelee havaintoperiodeittain ja heikkenee iän myötä. Naiset tienaavat miehiä vähemmän, mutta naisilla ansiokehitys heikkenee iän myötä miehiä hitaammin. Ammatillinen koulutus vähentää työttömyyden todennäköisyyttä. Naissukupuoli sekä ikävuodet vähentävät myös todennäköisyyttä jäädä työttömäksi. Tuloksissa on myös alakohtaisia eroja. Verrattuna pelkän perusasteen koulutuksen käymiseen, ammatillinen koulutus kannattaa. Saadut tulokset ovat yhteneväisiä sekä esitetyn teoriapohjan että aiemman aiheesta tehdyn tutkimuksen kanssa.
|
|---|