| Yhteenveto: | Tutkielman tarkoituksena on kuulla opettajien kokemuksia yleisopetuksen ryhmän oppilaiden aistiyliherkkyyksien ilmenemisestä koulun musiikinopetuksessa. Tutkielmassani selvitän, millaisissa tilanteissa ja millä tavalla oppilaiden aistiyliherkkyydet ovat opettajien kokemusten mukaan ilmenneet ja millaisia ratkaisukeinoja ja valmiuksia opettajilla on tilanteissa toimimiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä käsitellään aistiyliherkkyyden yleisyyttä ja aistiyliherkkyyksien ilmenemistä eri aistijärjestelmissä. Lisäksi luvussa käsitellään sitä, miten aistiyliherkkyydestä johtuva kuormittuminen vaikuttaa yksilön vireystilaan, tunteisiin, käyttäytymiseen ja toimintakykyyn, ja miten aistiyliherkkää oppilasta voidaan tukea näiden osa-alueiden säätelyssä. Toisessa pääluvussa käsitellään inklusiivisen opetuksen arvopohjan ja nykyisen lainsäädännön mukaista opetusta ja oppimisen tukea. Tässä luvussa oppimisen tukea käsitellään perus- ja lukio-opetuksessa musiikinopetuksen kontekstiin peilaten.
Monimenetelmällisen tutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin Webropol–kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 32 musiikkia opettavaa opettajaa. Opettajien kokemuksia liittyen oppilaiden aistiyliherkkyyksien ilmenemiseen kartoitettiin ja taustoitettiin kyselylomakkeen määrällisellä osiolla, ja lomakkeen laadullisessa osiossa kerätyn aineiston kautta päästiin syventymään tarkemmin opettajien kohtaamiin käytännön tilanteisiin. Opettajat havaitsivat oppilaiden aistiyliherkkyyksiä eniten vuosiluokilla 3–6 ja seuraavaksi eniten vuosiluokilla 7–9. Eniten aistiyliherkkyyksiä ilmeni määrällisen aineiston perusteella liittyen kuuloaistiin ja seuraavaksi eniten liittyen kehoaistiin ja tuntoaistiin. Kuuloaisti erosi tilastollisesti merkitsevästi kaikista muista aisteista. Vähiten havaintoja tehtiin maku- ja liikeaistimuksiin liittyen. Laadullisesta aineistosta ilmeni, että oppilaiden kuuloaistiin liittyviä aistiyliherkkyyksiä ilmeni soitto-, laulu- , yhteissoitto-, kuuntelu- ja siirtymätilanteissa. Kuormittumista aiheutti äänien lisäksi ympäristön valaistus, opetuksessa katsotut videot, tanssiminen ja muu liikkuminen, ympäristön hajut, epämiellyttävät tuntoaistimukset soittimiin koskiessa, toisten ihmisten lähellä olo ja kosketus sekä kehon sisäisiin toimintoihin liittyvät aistimukset. Oppilaiden reaktiot olivat ryhmiteltävissä fyysisiin reaktioihin, tunnereaktioihin ja käyttäytymiseen liittyviin reaktioihin.
Opettajat huomioivat oppilaiden aistiyliherkkyyksiä tekemällä erilaisia ennakoivia ratkaisuja, vähentämällä aistiärsykkeiden määrää, suojaamalla oppilaita ärsykkeiltä, tarjoamalla apuvälineitä sekä tekemällä opetusjärjestelyihin liittyviä yksilöllisiä ratkaisuja.
Opettajat kokivat omaavansa jonkin verran tietoja ja valmiuksia liittyen aistiyliherkkyyksiin ja niiden huomioimiseen, ja he arvioivat tekemänsä ratkaisut melko hyödyllisiksi. Silti laadullisesta aineistosta kuului myös opettajien kokema keinottomuus, riittämättömyys ja tarve lisäresursseille.
|
|---|