| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalista mediaa Erich Frommin kaupallisen luonnetyypin käsitteen näkökulmasta. Kaupallinen luonnetyyppi viittaa kapitalististen yhteiskuntien jäsenille tyypilliseen luonteeseen, jonka ajattelua ja toimintaa leimaa kaupallinen asennoituminen kaikkeen. Sosiaalista mediaa painotetaan tutkielmassa vuorovaikutuksen kanavana (SNS) sekä ihmisten luomaan sisältöön keskittyvänä alustana (UGC).
Tutkielman alussa määritellään keskeisimmät käsitteet lyhyesti. Tämän jälkeen luodaan katsaus kaupallisen luonnetyypin käsitteeseen pitkälle kehittyneen kapitalismin ajassa. Katsaus linkittää käsitteen nykypäivän kontekstiin. Seuraavissa luvuissa sosiaalista mediaa tarkastellaan editoidun minän, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kommunikaation sekä vieraantumisen näkökulmista. Luvuissa kaupallisen luonnetyypin käsitettä peilataan kutakin teemaa vasten, ja tarkastelussa hyödynnetään nykyteoreetikoiden havaintoja sosiaalisesta mediasta. Ajattelijoista keskeisimpänä näyttäytyy sosiologi Sherry Turkle. Viimeisessä käsittelyluvussa luodaan katsaus Rainer Funkin ego-orientoituneen luonnetyypin käsitteeseen, joka tuo esiin vaihtoehtoisen tavan tulkita sosiaalista mediaa.
Tutkielma osoittaa, että kaupallinen luonnetyyppi on yhä relevantti käsite nykyaikaisen ilmiön, kuten sosiaalisen median tarkastelussa. Tarkasteltujen näkökulmien pohjalta voidaan esittää, että sosiaalinen media ja kaupallinen luonnetyyppi kytkeytyvät toisiinsa eri mekanismien kautta. Tämän perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että kaikki sosiaalisen median käyttö yhdistyisi kaupalliselle luonnetyypille ominaisiin piirteisiin. Jatkotutkimusta kaivattaisiin esimerkiksi siitä, millainen sosiaalisen median toimintaympäristö tukisi Frommin näkökulmasta ihmisen produktiivisuutta.
|
|---|