| Summary: | Reinilä, L. 2025. Lapsuuden kokonaiskardiovaskulaariterveyden yhteydet sydämen työkuormaan nuoruudessa - kahdeksan vuoden seurantamittaukset lapsuudesta nuoruuteen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 90 s.
Sydän- ja verisuonisairaudet ilmenevät usein vasta keski-iässä tai myöhemmin, mutta niihin johtavat muutokset alkavat jo lapsuudessa. Nämä muutokset voivat johtaa sydämen kuormittumiseen ja sitä kautta kohonneeseen sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin tai sydämen vajaatoiminnan riskiin. Hyvä lapsuuden kardiovaskulaariterveys on yhdistetty pienempään sydän- ja verisuonisairauksien riskiin aikuisuudessa, mutta sen yhteydet nuoruuden sydämen työkuormaan ovat heikommin tunnettuja.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkittäisiä yhteyksiä lapsuuden kokonaiskardiovaskulaariterveyden ja nuoruuden sydämen työkuorman välillä. Lisäksi tutkittiin, onko lapsuuden kardiovaskulaariterveyden yksittäisillä osatekijöillä yhteyksiä sydämen työkuormaan nuoruudessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen (PANIC) aineistoa. Aineisto koostui 155 lapsesta, joiden kardiovaskulaariterveyttä kuvaavia muuttujia (ruokavalion laatu, liikunnan määrä, unen kesto, non-HDL-kolesteroli, paastoglukoosi, verenpaine ja painoindeksi) mitattiin lasten ollessa 6–9-vuotiaita sekä kahdeksan vuoden seurannassa tutkittavien ollessa 15–17-vuotiaita. Lisäksi 8-vuoden seurannassa tutkittavilta arvioitiin nikotiinialtistusta kyselylomakkeen avulla. Muuttujista muodostettiin AHA:n Life`s Essential 8-kriteerien mukainen kokonaiskardiovaskulaariterveyttä kuvaava pistemäärä (0–100). Sydämen työkuorma arvioitiin levossa impedanssikardiografialla mitatulla sydämen työkuormaindeksillä (LCWI) sekä maksimaalisen rasituksen jälkeen mitatun syke-painetulon (RPP) avulla.
Lapsuuden korkea kokonaiskardiovaskulaariterveyden pistemäärä oli yhteydessä sekä pienempään LCWI:in levossa (β= -0,223, p = 0,006, R2adj = 5,6 %) että RPP:hen rasituksessa (β= -0,161, p = 0,049, R2adj = 1,4 %). Kun malliin lisättiin kokonaiskardiovaskulaariterveyden pistemäärän muutos lapsuudesta nuoruuteen, lapsuuden kokonaiskardiovaskulaariterveyden yhteydet sydämen työkuormaan vahvistuivat (LCWI: β= -0,372, p = 0,004, R2adj = 12,3 %; RPP: β= -0,266, p = 0,043, R2adj = 6,6 %). Yksittäisistä osatekijöistä korkeampi fyysisen aktiivisuuden määrää kuvaava pistemäärä lapsuudessa oli yhteydessä pienempään nuoruuden LCWI:in levossa (β = -0,271, p = 0,002, R2adj = 7,8 %). Lapsuuden optimaalisemmat tasot paastoglukoosin (β = -0,312, p = 0,013, R2adj = 24,2 %) ja verenpaineen (β = -0,255, p = 0,044, R2adj = 12,4 %) osalta olivat käänteisesti yhteydessä nuoruuden RPP:hen rasituksessa.
Lapsuuden hyvä kardiovaskulaariterveys oli yhteydessä pienempään sydämen kuormitukseen nuoruudessa sekä levossa, että rasituksessa. Sydämen kuormituksen kannalta keskeistä näytti olevan paitsi hyvä kardiovaskulaariterveys lapsuudessa myös sen säilyminen tai parantuminen nuoruuteen saakka. Tutkimuksen tulokset korostavat kardiovaskulaariterveyden merkitystä sydänterveyden edistämisessä lapsuudesta alkaen.
Asiasanat: Lapset, nuoret, kardiovaskulaariterveys, sydämen työkuorma, sydämen työkuormaindeksi, syke-painetulo
|
|---|