| Yhteenveto: | Nuoruudessa on ajankohtaista löytää vastaus kysymykseen, “Kuka minä olen?”. Vastauksen löytymistä edesauttaa identiteettikehityksen suotuisa eteneminen. Identiteetin saavuttaminen on nykynuorelle haastavaa. Kohderyhmän ikävaiheeseen liittyvään identiteetin etsintään tarvitaan luovia ja integroivia työkaluja, sekä toteutusmalleja, joita Suomesta puuttuu. Lisäksi nuorten ja nuorten aikuisten kehotietoisuudesta tarvitaan lisää tietoa.
Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten musiikkia ja liikettä yhdistäen voidaan tukea nuoren identiteettikehitystä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa asiantuntijatietoa sekä muodostaa aineistolähtöinen 15–25–vuotiaille suunnattu ehdotus musiikillisesta ja liikkeellisestä työkalusta identiteettikehityksen tueksi.
Tutkimus toteutettiin fenomenografista tutkimusotetta hyödyntäen. Tarkoituksena oli selvittää asian-tuntijoiden erilaisia käsityksiä ja näkemyksiä tutkittavasta ilmiöistä. Zoom videoyhteydellä toteutetun aineistonkeruun täsmäryhmähaastatteluun osallistui kaksi musiikkiterapian ja kaksi tanssi-liiketerapian asiantuntijaa, joille esitettiin kolmetoista teemoitettua kysymystä. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, ATLAS.ti ohjelmistoa hyödyntäen.
Aineistolähtöisen analyysin tuloksena muodostettiin käsitekategoria, joka kuvaa asiantuntijoiden käsityksiä musiikin ja liikkeen menetelmien hyödyntämisestä nuoren identiteetin muotoutumisessa. Haastattelun sekä aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta rakentui ehdotus lyhytinterventiosta, jolla tavoitellaan konkreettista hyötyä nuoren identiteetin muotoutumisen tueksi.
Tutkimus nosti esille tarpeen vahvistaa aiheen kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Lisäksi tarvitaan luovia menetelmiä hyödyntäviä matalankynnyksen palveluita. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan soveltaa nuorten kanssa työskentelevien keskuudessa niin kouluissa, uravalmennuksessa, ammatillisessa ohjauksessa, musiikkiterapiassa, tanssi-liiketerapiassa, yhdistystoiminnassa, kuntoutuksessa kuin erityisesti nuorille suunnatuissa matalan kynnyksen palveluissa.
Tutkimus tiivistää musiikin ja liikkeen menetelmien tukevan nuoren identiteetin muotoutumista sekä korostaa vuorovaikutussuhteiden merkitystä kehitysprosessissa. Jatkotutkimusta tarvitaan tutkittavan aiheen teoriatiedon vahventamiseksi, mallin testaamiseksi ja tulevaisuudessa mallin pidempiaikaisen käytön vaikuttavuuden todentamiseksi.
|
|---|