| Yhteenveto: | Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma elämänlaadun heikkenemisen ja taloudellisen kuormittumisen näkökulmista. Näiden sairauksien kuntoutuksessa fysioterapialla on merkittävä rooli. Aihealueen oppimisesta on kuitenkin vähän opiskelijoiden kokemuksia kartoittavia tutkimuksia. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia fysioterapeuttiopiskelijoilla on liittyen tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian opintokokonaisuuksien oppimiseen.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena noudattaen tulkitsevaa fenomenologista metodologiaa. Tutkielman aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla neljältä fysioterapeuttiopiskelijalta. Haastattelut toteutettiin etänä syksyllä 2024 käyttäen Zoom-ohjelmistoa. Aineisto litteroitiin haastatteluiden jälkeen ja analysoitiin noudattamalla tulkitsevan fenomenologisen analyysimenetelmän (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA) mukaisia toimintatapoja.
Tutkielman analyysin tuloksena tunnistettiin kolme jaettua kokemusteemaa (group experiential themes, GETs): opiskelijoiden kokemukset oppimista estävistä ja mahdollistavista tekijöistä opintojaksojen toteutuksessa, kokemukset opettajan toiminnasta tärkeänä osana oppimisprosesseja, sekä kokemukset työelämän yhteistyötahojen merkittävästä roolista oppimisessa. Opiskelijat kokevat haasteita omaksua laajaa tietomäärää, joka aiheen opiskeluun liittyy. Opetus koetaan etenevän nopealla tahdilla ja opiskelijat kaipaisivat enemmän yksilöllistä ohjausta ja palautetta opettajilta. Opiskeluryhmien koko näyttäytyi oppimisen kannalta ongelmallisena. Osa opiskelijoista koki, että opiskelijoiden ja opettajien välisessä arvostuksessa ja kommunikaatiossa saattaa olla ongelmia, jotka vaikeuttavat oppimista. Työharjoittelut koetaan oppimisen kannalta tärkeinä, mutta kokemuksissa ilmeni, että niissä kohdataan myös oppimisen kannalta haitallisia ilmiöitä. Opiskelijat olivat kohdanneet haasteita löytää sopivia työharjoittelupaikkoja ja heillä oli kokemuksia työharjoitteluita ohjanneiden fysioterapeuttien epäsopivasta kommunikaatiosta.
Tämän tutkielman tulokset lisäävät ymmärrystä tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian opiskelusta. Tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä Suomessa. Tulevaisuudessa tarvitaan jatkotutkimuksia, joissa kartoitetaan kokemuksien yleisyyttä määrällisten tutkimusmenetelmien avulla.
Musculoskeletal disorders are a globally significant issue that decreases quality of life and causes economic burden. Physiotherapy has a significant role in the rehabilitation of these disorders. There is a gap in the research literature regarding physiotherapy students’ learning experiences of this subject matter. The purpose of this master’s thesis was to research physiotherapy students’ experiences about learning musculoskeletal physiotherapy.
The thesis was done as a qualitative study using interpretive phenomenological methodology. The data was collected from four physiotherapy students using semi-structured interviews. The interviews were conducted online using Zoom software during the autumn of 2024. The interviews were transcribed and analyzed using the Interpretative Phenomenological Analysis (IPA) method.
The results revealed three group experiential themes (GETs): students’ experiences about the factors that hinder and enable learning in the implementation of study modules, experiences about the teacher's role as an important part of learning processes and experiences about the important role of workplace collaborators in supporting learning. Students experience difficulties assimilating the vast amount of knowledge regarding musculoskeletal rehabilitation. The teaching is experienced as fast paced, and students would like to have more individual guidance and feedback from teachers. The size of the student groups seems to hinder learning. Some students had experiences with issues in the mutual respect and communication between students and teachers that negatively impacted learning. Internship is seen as a valuable for learning, but students experienced problems that could negatively affect learning. Students experienced difficulties finding suitable internship opportunities and had encountered inappropriate communication from the physiotherapists that served as their clinical educators.
The results of this thesis add to the understanding of how musculoskeletal physiotherapy is learned. The results can be used to improve physiotherapy education in Finland. In the future, more quantitative research is needed to ascertain how widespread the phenomena found in this study are in Finland.
|
|---|