| description |
Monialaisessa kriisitilanteessa, jossa luonnonvaroja hyväksikäyttävät talousjärjestelmät ruokkivat ilmastokriisiä ja sosiaalista eriarvoisuutta, sosiaalityöllä on hyvät edellytykset tehdä tutkimusta ja luoda käytäntöjä, joilla pyritään lieventämään sekä ihmisille että luonnolle aiheutuvia haittoja. Ekososiaalinen työ on yksi lähestymistapa, jossa sosiaalityöntekijöiltä edellytetään kestävyyteen tähtäävien käytäntöjen omaksumista pureutumalla taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyviin kysymyksiin. Tässä tutkimuskentässä on kuitenkin puutteita, jotka liittyvät käytännön puitteiden luomiseen kolmannen sektorin organisaatioille tällaisten käytäntöjen mahdollistamiseksi. Tämä tutkimus pyrkii korjaamaan näitä puutteita tutkimalla tarkemmin kolmannen sektorin organisaatioiden mahdollisia ekososiaalisia piirteitä. Tutkimusta ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä ovat organisaation mahdolliset ekososiaaliset piirteet? 2) Miten ekososiaaliset piirteet ilmenevät käytännössä tapausorganisaatioissa? 3) Miten käsitteelliset ja empiiriset tulokset voidaan integroida organisaatioiden ekososiaalisiin käytäntöihin?
Tutkimuskysymyksiä lähestytään ensin ekososiaalisen työn kirjallisuuden käsitteellisen tarkastelun avulla. Kahdeksantoista keskeisen ekososiaalista työtä tarkastelevan julkaisun pohjalta luodaan käsitteellinen kehys organisaation mahdollisista ekososiaalisista piirteistä. Tämä viitekehys koostuu yhdeksästä potentiaalisesta ominaisuudesta: vaikuttaminen (advocacy), yhteisön kehittäminen (community development), dekolonisoivat käytännöt (decolonizing practice), degrowth-näkökulmat (degrowth perspectives), valtaistuminen/voimaantuminen (empowerment), ruohonjuuritason työ (grassroots work), ympäristötekijöitä sisältävät mikrokäytännöt (micro practices with environmental elements), relationaalinen hyvinvointi (relational wellbeing) sekä rajat ylittävä ja monissa tiloissa tapahtuva työskentely (working across boundaries and in multiple spaces). Seuraavaksi käsitteellistä viitekehystä testataan deduktiivisesti soveltamalla selittävää tapaustutkimusmenetelmää ja deduktiivista sisällönanalyysiä tutkimusaineistoon, joka on kerätty kahdesta ekososiaalisia ohjelmia toteuttavasta kolmannen sektorin organisaatiosta Suomessa ja Sloveniassa. Tapaukset edustavat kahta kestävän kehityksen osa-aluetta, kierrätystä ja kiertotaloutta, sekä energiaköyhyyttä. Empiirinen aineisto koostuu henkilöstön jäsenten puolistrukturoiduista haastatteluista ja organisaation asiakirjoista. Aineistosta analysoidaan deduktiivisen sisällönanalyysimenetelmän avulla mahdollisten ekososiaalisten piirteiden esiintymät, puutteet ja sovellukset käsitteellisen viitekehyksen perusteella. Hankkeen kokonaistulokset muodostavat käsitteellisen ja empiirisen kehyksen mahdollisten ekososiaalisten piirteiden käyttöönotolle organisaatioympäristöissä. Tässä integroidussa kehyksessä korostuvat tutkimusaineistosta johdetut keskeiset käytännön esimerkit ja havainnot, jotka laajentavat alkuperäisiä käsitteellisiä ymmärryksiä. Lisäksi kehys tarjoaa tuoreen näkökulman ekososiaalisen organisaation ominaispiirteisiin.
Avainsanat: ekososiaalinen työ, kolmannen sektorin järjestöt, Suomi, Slovenia, tapaustutkimus, ekologiset piirteet
Facing a polycrisis where extractive economic systems are fueling the climate crisis and social inequalities, social work is well positioned to create research and practices to try to mitigate the harm to humans and nonhumans alike. Ecosocial work is one approach that calls on social workers to implement practices that aim for environmental sustainability by addressing economic, ecological, and social sustainability issues. Within this research, a gap exists in producing a practical framework for third sector organizations to enable such practices. This study seeks to address this by further investigating potential ecosocial features of third sector organizations. The research questions guiding this inquiry are: (1) What are the potential ecosocial features of an organization? (2) How do the ecosocial features emerge in practice at the case organizations? (3) How can the conceptual and empirical results be integrated into an ecosocial practice framework for organizations?
The research questions are approached first through a conceptual investigation into the ecosocial work literature, where a conceptual framework of potential ecosocial features of an organization is created based on eighteen key ecosocial work publications. This framework consists of nine potential features: advocacy, community development, decolonizing practice, degrowth perspectives, empowerment, grassroots work, micro practices with environmental elements, relational wellbeing, and working across boundaries and in multiple spaces. Next, employing a multiple, multi-country case study approach with a deductive content analysis method, the conceptual framework is deductively tested in the case study data from two ecosocial organizations in Finland and Slovenia. The cases represent two different aspects of sustainability, recycling and circularity and energy poverty. The empirical data consists of semi-structured interviews with staff members and organizational documents. Using a deductive content analysis method, the data is analyzed for occurrences, omissions, and applications of the potential ecosocial features based on the conceptual framework. The project’s overall results are a conceptual and empirical framework of potential ecosocial features implementation in organizational settings. This integrated framework emphasizes key practice examples and insights derived from the case study data, expanding upon the initial conceptual ideas, and offers a refreshed perspective on the features of an ecosocial organization.
Keywords: ecosocial work, third sector organizations, Finland, Slovenia, case study, ecosocial features
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Shackelford, Amy", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2025-06-17T13:08:12Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2025-06-17T13:08:12Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2025", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.isbn", "value": "978-952-86-0781-6", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "isbn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103681", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Monialaisessa kriisitilanteessa, jossa luonnonvaroja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t talousj\u00e4rjestelm\u00e4t ruokkivat ilmastokriisi\u00e4 ja sosiaalista eriarvoisuutta, sosiaality\u00f6ll\u00e4 on hyv\u00e4t edellytykset tehd\u00e4 tutkimusta ja luoda k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joilla pyrit\u00e4\u00e4n lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 luonnolle aiheutuvia haittoja. Ekososiaalinen ty\u00f6 on yksi l\u00e4hestymistapa, jossa sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyyteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen omaksumista pureutumalla taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kest\u00e4vyyteen liittyviin kysymyksiin. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuskent\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin puutteita, jotka liittyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n puitteiden luomiseen kolmannen sektorin organisaatioille t\u00e4llaisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mahdollistamiseksi. T\u00e4m\u00e4 tutkimus pyrkii korjaamaan n\u00e4it\u00e4 puutteita tutkimalla tarkemmin kolmannen sektorin organisaatioiden mahdollisia ekososiaalisia piirteit\u00e4. Tutkimusta ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitk\u00e4 ovat organisaation mahdolliset ekososiaaliset piirteet? 2) Miten ekososiaaliset piirteet ilmenev\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tapausorganisaatioissa? 3) Miten k\u00e4sitteelliset ja empiiriset tulokset voidaan integroida organisaatioiden ekososiaalisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin?\nTutkimuskysymyksi\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n ensin ekososiaalisen ty\u00f6n kirjallisuuden k\u00e4sitteellisen tarkastelun avulla. Kahdeksantoista keskeisen ekososiaalista ty\u00f6t\u00e4 tarkastelevan julkaisun pohjalta luodaan k\u00e4sitteellinen kehys organisaation mahdollisista ekososiaalisista piirteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viitekehys koostuu yhdeks\u00e4st\u00e4 potentiaalisesta ominaisuudesta: vaikuttaminen (advocacy), yhteis\u00f6n kehitt\u00e4minen (community development), dekolonisoivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t (decolonizing practice), degrowth-n\u00e4k\u00f6kulmat (degrowth perspectives), valtaistuminen/voimaantuminen (empowerment), ruohonjuuritason ty\u00f6 (grassroots work), ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mikrok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t (micro practices with environmental elements), relationaalinen hyvinvointi (relational wellbeing) sek\u00e4 rajat ylitt\u00e4v\u00e4 ja monissa tiloissa tapahtuva ty\u00f6skentely (working across boundaries and in multiple spaces). Seuraavaksi k\u00e4sitteellist\u00e4 viitekehyst\u00e4 testataan deduktiivisesti soveltamalla selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapaustutkimusmenetelm\u00e4\u00e4 ja deduktiivista sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4 tutkimusaineistoon, joka on ker\u00e4tty kahdesta ekososiaalisia ohjelmia toteuttavasta kolmannen sektorin organisaatiosta Suomessa ja Sloveniassa. Tapaukset edustavat kahta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-aluetta, kierr\u00e4tyst\u00e4 ja kiertotaloutta, sek\u00e4 energiak\u00f6yhyytt\u00e4. Empiirinen aineisto koostuu henkil\u00f6st\u00f6n j\u00e4senten puolistrukturoiduista haastatteluista ja organisaation asiakirjoista. Aineistosta analysoidaan deduktiivisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysimenetelm\u00e4n avulla mahdollisten ekososiaalisten piirteiden esiintym\u00e4t, puutteet ja sovellukset k\u00e4sitteellisen viitekehyksen perusteella. Hankkeen kokonaistulokset muodostavat k\u00e4sitteellisen ja empiirisen kehyksen mahdollisten ekososiaalisten piirteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolle organisaatioymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 integroidussa kehyksess\u00e4 korostuvat tutkimusaineistosta johdetut keskeiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkit ja havainnot, jotka laajentavat alkuper\u00e4isi\u00e4 k\u00e4sitteellisi\u00e4 ymm\u00e4rryksi\u00e4. Lis\u00e4ksi kehys tarjoaa tuoreen n\u00e4k\u00f6kulman ekososiaalisen organisaation ominaispiirteisiin.\n\nAvainsanat: ekososiaalinen ty\u00f6, kolmannen sektorin j\u00e4rjest\u00f6t, Suomi, Slovenia, tapaustutkimus, ekologiset piirteet", "language": "fin", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Facing a polycrisis where extractive economic systems are fueling the climate crisis and social inequalities, social work is well positioned to create research and practices to try to mitigate the harm to humans and nonhumans alike. Ecosocial work is one approach that calls on social workers to implement practices that aim for environmental sustainability by addressing economic, ecological, and social sustainability issues. Within this research, a gap exists in producing a practical framework for third sector organizations to enable such practices. This study seeks to address this by further investigating potential ecosocial features of third sector organizations. The research questions guiding this inquiry are: (1) What are the potential ecosocial features of an organization? (2) How do the ecosocial features emerge in practice at the case organizations? (3) How can the conceptual and empirical results be integrated into an ecosocial practice framework for organizations?\nThe research questions are approached first through a conceptual investigation into the ecosocial work literature, where a conceptual framework of potential ecosocial features of an organization is created based on eighteen key ecosocial work publications. This framework consists of nine potential features: advocacy, community development, decolonizing practice, degrowth perspectives, empowerment, grassroots work, micro practices with environmental elements, relational wellbeing, and working across boundaries and in multiple spaces. Next, employing a multiple, multi-country case study approach with a deductive content analysis method, the conceptual framework is deductively tested in the case study data from two ecosocial organizations in Finland and Slovenia. The cases represent two different aspects of sustainability, recycling and circularity and energy poverty. The empirical data consists of semi-structured interviews with staff members and organizational documents. Using a deductive content analysis method, the data is analyzed for occurrences, omissions, and applications of the potential ecosocial features based on the conceptual framework. The project\u2019s overall results are a conceptual and empirical framework of potential ecosocial features implementation in organizational settings. This integrated framework emphasizes key practice examples and insights derived from the case study data, expanding upon the initial conceptual ideas, and offers a refreshed perspective on the features of an ecosocial organization. \n\nKeywords: ecosocial work, third sector organizations, Finland, Slovenia, case study, ecosocial features", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Ville Korkiakangas (rikorkia@jyu.fi) on 2025-06-17T13:08:12Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2025-06-17T13:08:12Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2025", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.publisher", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": null, "element": "publisher", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.relation.ispartofseries", "value": "JYU Dissertations", "language": null, "element": "relation", "qualifier": "ispartofseries", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Ecosocial Work and Third Sector Organizations: Exploring the Ecosocial Features of an Organization through Case Study Research", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "doctoral thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:ISBN:978-952-86-0781-6", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Humanities and Social Sciences", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_db06", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.relation.issn", "value": "2489-9003", "language": null, "element": "relation", "qualifier": "issn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author & University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "doctoralThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "navigointi mahdollista", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "structural navigation", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "alternative textual descriptions for images", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "taulukot saavutettavia", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "tables accessible", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "looginen lukemisj\u00e4rjestys", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "logical reading order", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}]
|