| Summary: | Monialaisessa kriisitilanteessa, jossa luonnonvaroja hyväksikäyttävät talousjärjestelmät ruokkivat ilmastokriisiä ja sosiaalista eriarvoisuutta, sosiaalityöllä on hyvät edellytykset tehdä tutkimusta ja luoda käytäntöjä, joilla pyritään lieventämään sekä ihmisille että luonnolle aiheutuvia haittoja. Ekososiaalinen työ on yksi lähestymistapa, jossa sosiaalityöntekijöiltä edellytetään kestävyyteen tähtäävien käytäntöjen omaksumista pureutumalla taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyviin kysymyksiin. Tässä tutkimuskentässä on kuitenkin puutteita, jotka liittyvät käytännön puitteiden luomiseen kolmannen sektorin organisaatioille tällaisten käytäntöjen mahdollistamiseksi. Tämä tutkimus pyrkii korjaamaan näitä puutteita tutkimalla tarkemmin kolmannen sektorin organisaatioiden mahdollisia ekososiaalisia piirteitä. Tutkimusta ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä ovat organisaation mahdolliset ekososiaaliset piirteet? 2) Miten ekososiaaliset piirteet ilmenevät käytännössä tapausorganisaatioissa? 3) Miten käsitteelliset ja empiiriset tulokset voidaan integroida organisaatioiden ekososiaalisiin käytäntöihin?
Tutkimuskysymyksiä lähestytään ensin ekososiaalisen työn kirjallisuuden käsitteellisen tarkastelun avulla. Kahdeksantoista keskeisen ekososiaalista työtä tarkastelevan julkaisun pohjalta luodaan käsitteellinen kehys organisaation mahdollisista ekososiaalisista piirteistä. Tämä viitekehys koostuu yhdeksästä potentiaalisesta ominaisuudesta: vaikuttaminen (advocacy), yhteisön kehittäminen (community development), dekolonisoivat käytännöt (decolonizing practice), degrowth-näkökulmat (degrowth perspectives), valtaistuminen/voimaantuminen (empowerment), ruohonjuuritason työ (grassroots work), ympäristötekijöitä sisältävät mikrokäytännöt (micro practices with environmental elements), relationaalinen hyvinvointi (relational wellbeing) sekä rajat ylittävä ja monissa tiloissa tapahtuva työskentely (working across boundaries and in multiple spaces). Seuraavaksi käsitteellistä viitekehystä testataan deduktiivisesti soveltamalla selittävää tapaustutkimusmenetelmää ja deduktiivista sisällönanalyysiä tutkimusaineistoon, joka on kerätty kahdesta ekososiaalisia ohjelmia toteuttavasta kolmannen sektorin organisaatiosta Suomessa ja Sloveniassa. Tapaukset edustavat kahta kestävän kehityksen osa-aluetta, kierrätystä ja kiertotaloutta, sekä energiaköyhyyttä. Empiirinen aineisto koostuu henkilöstön jäsenten puolistrukturoiduista haastatteluista ja organisaation asiakirjoista. Aineistosta analysoidaan deduktiivisen sisällönanalyysimenetelmän avulla mahdollisten ekososiaalisten piirteiden esiintymät, puutteet ja sovellukset käsitteellisen viitekehyksen perusteella. Hankkeen kokonaistulokset muodostavat käsitteellisen ja empiirisen kehyksen mahdollisten ekososiaalisten piirteiden käyttöönotolle organisaatioympäristöissä. Tässä integroidussa kehyksessä korostuvat tutkimusaineistosta johdetut keskeiset käytännön esimerkit ja havainnot, jotka laajentavat alkuperäisiä käsitteellisiä ymmärryksiä. Lisäksi kehys tarjoaa tuoreen näkökulman ekososiaalisen organisaation ominaispiirteisiin.
Avainsanat: ekososiaalinen työ, kolmannen sektorin järjestöt, Suomi, Slovenia, tapaustutkimus, ekologiset piirteet
Facing a polycrisis where extractive economic systems are fueling the climate crisis and social inequalities, social work is well positioned to create research and practices to try to mitigate the harm to humans and nonhumans alike. Ecosocial work is one approach that calls on social workers to implement practices that aim for environmental sustainability by addressing economic, ecological, and social sustainability issues. Within this research, a gap exists in producing a practical framework for third sector organizations to enable such practices. This study seeks to address this by further investigating potential ecosocial features of third sector organizations. The research questions guiding this inquiry are: (1) What are the potential ecosocial features of an organization? (2) How do the ecosocial features emerge in practice at the case organizations? (3) How can the conceptual and empirical results be integrated into an ecosocial practice framework for organizations?
The research questions are approached first through a conceptual investigation into the ecosocial work literature, where a conceptual framework of potential ecosocial features of an organization is created based on eighteen key ecosocial work publications. This framework consists of nine potential features: advocacy, community development, decolonizing practice, degrowth perspectives, empowerment, grassroots work, micro practices with environmental elements, relational wellbeing, and working across boundaries and in multiple spaces. Next, employing a multiple, multi-country case study approach with a deductive content analysis method, the conceptual framework is deductively tested in the case study data from two ecosocial organizations in Finland and Slovenia. The cases represent two different aspects of sustainability, recycling and circularity and energy poverty. The empirical data consists of semi-structured interviews with staff members and organizational documents. Using a deductive content analysis method, the data is analyzed for occurrences, omissions, and applications of the potential ecosocial features based on the conceptual framework. The project’s overall results are a conceptual and empirical framework of potential ecosocial features implementation in organizational settings. This integrated framework emphasizes key practice examples and insights derived from the case study data, expanding upon the initial conceptual ideas, and offers a refreshed perspective on the features of an ecosocial organization.
Keywords: ecosocial work, third sector organizations, Finland, Slovenia, case study, ecosocial features
|
|---|