| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko psyykkinen hyvinvointi, psyykkinen pahoinvointi, koettu kehonkuva ja sukupuoli yhteydessä toisiinsa 13- ja 15-vuotiailla nuorilla. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, eroavatko nuorten kokema psyykkinen hyvinvointi ja psyykkinen pahoinvointi eri lajiryhmien harrastajien sekä erilaisen kehonkuvan kokevien nuorten suhteen, ja eroavatko eri lajiryhmien harrastajat tai eri sukupuolta olevat nuoret toisistaan kehonkuvan suhteen. Tutkimusaineistomme on kerätty vuonna 2022 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimushankkeessa. Tutkimusaineistomme muodostui yhteensä 1387 osallistujan (701 tyttöä, 655 poikaa, 31 eivät halunneet kertoa sukupuoltaan) kyselyvastauksista. Muodostimme nuorten harrastamista päälajeista 7 lajiryhmää urheilulajien samankaltaisuuksien perusteella. Muodostimme myös psyykkisen hyvinvoinnin ja psyykkisen pahoinvoinnin kysymyksistä keskiarvosummamuuttujat, joita käytimme analyyseissämme. Määrällisessä tutkimuksessamme käytimme psyykkisen hyvinvoinnin, psyykkisen pahoinvoinnin ja sukupuolten yhteyksien selvittämiseen Spearmanin järjestyskorrelaatioita. Psyykkisen hyvinvoinnin, psyykkisen pahoinvoinnin ja kehonkuvan yhteyksiä sekä niiden eroja eri lajien harrastajien välillä tutkimme yksisuuntaisilla varianssianalyyseillä. Kehonkuvan eroja sukupuolten välillä tutkimme ristiintaulukoinnin ja Khiin neliötestin avulla. Aineiston analysoinnissa käytimme IBM SPSS Statistics 28-ohjelmaa.
Tutkimuksessa todettiin tyttöjen kokevan poikia useammin psyykkistä pahoinvointia ja vähemmän psyykkistä hyvinvointia. Parempi kehonkuva oli yhteydessä suurempaan hyvinvointiin ja harvemmin esiintyvään pahoinvointiin. Vastaavasti huonompi kehonkuva oli yhteydessä useammin esiintyvään pahoinvointiin ja vähäisempään hyvinvointiin. Esteettisten lajien sekä ratsastuksen harrastajien kesken koettiin useammin psyykkistä pahoinvointia kuin maalipelien harrastajien keskuudessa. Ratsastuksen harrastajilla psyykkistä pahoinvointia esiintyi myös useammin kuin kestävyys- ja nopeuslajien edustajilla. Psyykkistä hyvinvointia esiintyi maalipelien, kestävyys- ja nopeuslajien sekä tarkkuuslajien harrastajilla enemmän kuin esteettisten lajien ja ratsastuksen harrastajilla. Myös kamppailu- ja voimailulajien harrastajilla psyykkistä hyvinvointia esiintyi enemmän kuin ratsastuksen harrastajilla. Tytöillä oli poikia huonompi kehonkuva.
Tämä tutkimus antoi ajankohtaista tietoa nuorten kokemasta psyykkisestä hyvinvoinnista, pahoinvoinnista sekä kehonkuvan kokemuksista Suomessa sekä niiden eroista eri lajien harrastajilla. Jatkossa tärkeää olisi tutkia, miten psyykkisen hyvin- ja pahoinvoinnin erot vaikuttavat urheilijan suorituskykyyn ja miten näitä urheilulajien välisiä eroja voitaisiin kaventaa esimerkiksi lajikulttuurien muutostyöllä.
Asiasanat: psyykkinen hyvinvointi, psyykkinen pahoinvointi, kehonkuva, nuoret, urheilu
|
|---|