| Summary: | Algoritmien hyödyntäminen sosiaalisen median palveluissa on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Nämä sosiaalisen median algoritmit pyrkivät personoimaan käyttäjille näytettävää sisältöä juuri heidän mielenkiinnonkohteidensa mukaiseksi. Vaikka sosiaalisen median algoritmit ovatkin alun perin suunniteltu informaation ylikuormituksen vähentämiseksi, niiden voidaan nähdä aiheuttavan käyttäjille teknostressiä sekä kognitiivista dissonanssia. Tässä tutkielmassa tutkittiin kognitiivisen dissonanssin vaikutusta sosiaalisen median algoritmien aiheuttamaan teknostressiin ja sen lieventämiseen. Aiemmissa vapaa-ajan teknostressiä käsittelevissä tutkimuksissa on tutkittu teknostressiä sosiaalisissa verkostopalveluissa, mutta sosiaalisen median algoritmien vaikutusta teknostressiin ei ole aiemmin tutkittu. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole myöskään tarkasteltu kognitiivisen dissonanssin ja teknostressin välistä yhteyttä, minkä avulla voidaan saada uusia näkökulmia teknostressitutkimukseen. Tutkielmassa havaittiin sosiaalisen median algoritmien vaikuttavan käyttäjien kokemaan teknostressiin suodattamalla käyttäjille näytettävää sisältöä. Sosiaalisen median algoritmien aiheuttaman teknostressin taustalla vaikuttavat tutkielman mukaan sosiaalisen median liiallinen käyttö, vertailu, epätietoisuus sisällön todenperäisyydestä, informaation ylikuormitus, tietojen paljastaminen sekä heterogeeninen sisältö. Tämä teknostressi voi aiheuttaa käyttäjille psykologisia, käytöksellisiä ja fysiologisia seurauksia, ja sitä voidaan tutkielman mukaan pyrkiä lieventämään käyttäytymistä tai ajattelua muuttamalla. Tutkielma osoitti kognitiivisella dissonanssilla olevan vaikutusta teknostressin muodostumiseen, sillä sosiaalisen median algoritmien aiheuttaman teknostressin havaittiin johtuvan usein yksilön kognitioiden välisestä ristiriitaisuudesta. Sosiaalisen median aiheuttaman kognitiivisen dissonanssin havaittiin johtuvan esimerkiksi vertailusta, sosiaalisen median liiallisesta käytöstä, epätietoisuudesta sisällön todenperäisyyttä kohtaan sekä sisällön heterogeenisyydestä, jotka todettiin myös teknostressin aiheuttajiksi. Tutkimuksessa selvisi, että myös kognitiivisen dissonanssin lieventämistavalla on vaikutusta teknostressin muodostumiseen. Pelkästään käyttäytymisen muuttamiseen keskittyvien lieventämiskeinojen nähtiin johtavan todennäköisemmin teknostressiin, kun taas ainoastaan uskomusten muuttamiseen keskittyvien lieventämiskeinojen ei havaittu johtavan yhtä usein teknostressin muodostumiseen.
|
|---|