Kuluttajien luottamuksen suhde kulutukseen Suomessa, ja koronapandemian vaikutukset suhteen dynamiikkaan

Tässä tutkimuksessa pureudutaan kaupan- ja palvelualan kulutuksen ja kuluttajien luottamuksen väliseen suhteeseen. Tutkimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä: Ensinnäkin tarkastellaan, kuinka sensitiivistä eri toimialojen kulutus on kuluttajien luottamukselle. Toisekseen tutkitaan, muuttiko koronapand...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kajoksinen, Pauno
Muut tekijät: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103504
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa pureudutaan kaupan- ja palvelualan kulutuksen ja kuluttajien luottamuksen väliseen suhteeseen. Tutkimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä: Ensinnäkin tarkastellaan, kuinka sensitiivistä eri toimialojen kulutus on kuluttajien luottamukselle. Toisekseen tutkitaan, muuttiko koronapandemia kuluttajien luottamuksen ja toimialojen kulutuksen suhdetta. Pandemia aiheutti negatiivisen shokin sekä kulutukseen että kuluttajien luottamukseen. Makrotaloustieteessä on oletettu aina Keynesistä lähtien kuluttajien luottamuksen olevan vahvasti yhteydessä kulutukseen ”eläimellisen hengen” kautta. Engelin lain mukaan kulutuksen herkkyys kuluttajien luottamukselle ei kuitenkaan ole eri hyödykkeissä vakio, vaan riippuu hyödykeryhmän kulutuksen elastisuudesta tulojen muutoksille. Mikrotasolla ilmiötä on hahmotettu kuluttajan intertemporaalisen valinnan kautta. Empiirisessä analyysissa hyödynnetään tilastokeskuksen keräämiä kulutukseen, kuluttajien luottamukseen ja makrotaloudellisiin taustamuuttujiin liittyviä aikasarjoja. Analyysin perusteella kuluttajien luottamus on itsenäisenä aikasarjana hyvä ennustaja molempien toimialojen kulutukselle. Palvelualojen kulutuksen ennustamisessa kuluttajaluottamuksen pitkät viiveet olivat parempia ennustajia, etenkin pandemian jälkeen. Kaupan alalla lyhyet viiveet antoivat parempaa informaatiota tulevasta kulutuskäyttäytymisestä ennen pandemiaa ja pidemmät viiveet pandemian jälkeen. Lyhyellä aikavälillä palvelualojen kulutusta parhaiten ennusti muutokset työttömyysasteessa.