Cringe-functions a corpus approach to how 'cringe' is used in media and Discord-channels

Tutkimuksessa tutkittiin englannin kielen ’cringe’ sanan käyttöä sekä uutismediassa ja sosiaalisella applikaatiolla nimeltä Discord korpusavusteista diskurssitutkimusta, sosiolingvistisiä teorioita ja internet lingvistiikkaa soveltaen. Aineistoksi valikoitui News on the Web-korpus, Coronavirus Corpu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Tiainen, Anton
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103497
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksessa tutkittiin englannin kielen ’cringe’ sanan käyttöä sekä uutismediassa ja sosiaalisella applikaatiolla nimeltä Discord korpusavusteista diskurssitutkimusta, sosiolingvistisiä teorioita ja internet lingvistiikkaa soveltaen. Aineistoksi valikoitui News on the Web-korpus, Coronavirus Corpus, sekä kaksi Discord-viesteistä laadittua omaan käyttöön tarkoitettua viesteihin erikoistuvaa korpusta. Analyysi tuotettiin AntConc korpustyökalua sekä Microsoft Exceliä soveltaen. Tutkimuksessa todettiin, että medioiden välillä oli selviä eroja sanan käytössä, sillä uutismediassa sanaa käytettiin pääasiassa verbimuodossa verrattuna sosiaalisen median näytteisiin, joissa sitä käytettiin adjektiivi- ja substantiivimuodoissa. Tutkimuksessa kuitenkin myös todettiin, että diskurssit medioiden välillä viittaavat samoihin keskusteluihin, kuten politiikkaan ja varsinkin viihteeseen. Muita relevantteja diskursseja olivat omat kokemukset, terveys sekä kansallisuus. Terveys-diskurssien kasvu viime tutkimuksesta voidaan selittää yhden pääkysymyksen kautta, eli miten ’cringe’ sanaa käytettiin pandemian aikana. Diskursseista myös näkyi, kuinka ’cringe’-sanaa käytettiin useimmiten liittyen sen negatiiviseen asenteeseen, eli kun haluttiin ilmaista sairasta myötähäpeää, joka kohdistettiin ivaliaasti toiseen. Tästä asenteesta ja sen vastakkaisesti myötätuntoisesta myötähäpeästä voisi tehdä vastaavaa jatkotutkimusta, jossa asenteita ja niihin suunnattua kieltä tutkittaisiin.