| Yhteenveto: | Euroopan unionissa tuli vuonna 2023 voimaan kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), joka velvoittaa soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä raportoimaan kestävyysasioista eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukaisesti ja jonka myötä kestävyysraportoinnin varmentamisesta tuli pakollista. Suomessa kestävyysraportoinnin varmentajina voivat toimia ainoastaan tilintarkastajat, joilla on kestävyysraportointitarkastajan erityispätevyys.
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin kestävyysraportointitarkastajien näkemyksiä kestävyysraportoinnin varmentamisesta heidän valmistautuessaan ensimmäisiin kestävyysraportoinnin varmennuksiin. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena haastattelemalla viittä rekisteröityä kestävyysraportointitarkastajaa. Haastattelulajina käytettiin teemahaastattelua, ja kerätyn aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua.
Haastateltavien vastauksissa korostui olennaisuusarvioinnin rooli niin raportoinnin perustana kuin varmentamisen lähtökohtana. Haastateltavat pitivät hyvänä sitä, että ainakin alkuvaiheessa varmennuksessa riittää rajoitettu varmuustaso. Varmentamisen kohtuullista varmuustasoa kohtaan haastateltavilla oli epäilyksiä. Kestävyysraportoinnin varmennuksessa käytettäväksi varmennusstandardiksi haastateltavat nimesivät ISAE 3000 -standardin, minkä lisäksi haastateltavat näkivät Suomen Tilintarkastajat ry:n kestävyysraportoinnin varmennussuosituksen ja muun ohjeistuksen keskeisenä hyvän varmennustavan ohjeistamisessa. ESRS E1 -standardiin liittyen sitä, ettei ilmastonmuutos olisi jollekin yritykselle olennainen, haastateltavat pitivät epätodennäköisenä mutta mahdollisena. Euroopan komission helmikuussa 2025 julkaiseman Omnibus-ehdotuksen myötä on epävarmaa, millainen kestävyysraportoinnin varmennuspalvelujen ja muiden kestävyysraportoinnin palvelujen asema tulevaisuudessa on.
|
|---|