”Hyvä kysymys, en olekaan tullut tätä hirveästi ajatelleeksi.” yksilön työhyvinvoinnin osatekijät ja vastuu niiden edistämisessä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisista työn hallintaan, oppimiseen, elämän hallintaan ja työyhteisöön liittyvistä tekijöistä yksilön työhyvinvointi koostui. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia työhyvinvointivastuita työntekijällä oli omaan hyvinvointiin, työhön ja työyhteisö...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Kyyhkynen, Jenna, Koskenmies, Linnea
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103472
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisista työn hallintaan, oppimiseen, elämän hallintaan ja työyhteisöön liittyvistä tekijöistä yksilön työhyvinvointi koostui. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia työhyvinvointivastuita työntekijällä oli omaan hyvinvointiin, työhön ja työyhteisöön liittyen sekä yksilö- että yhteisötasolla. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyllä tammikuussa 2025 ja se lähetettiin asiantuntijaorganisaation sähköpostilistalle, jossa oli noin 550 vastaanottajaa. Lopullinen tutkittavien määrä oli 89. Kyselyn taustatietokysymyksinä olivat tutkittavien esihenkilöasema, työskentelymuoto ja ikä. Tämän lisäksi kysely sisälsi yhdeksän avointa kysymystä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yksilön työhyvinvoinnin osatekijät – työn hallinta, oppiminen, elämänhallinta ja työyhteisö – ilmenivät janamaisesti työhyvinvointia edistävinä ja heikentävinä tekijöinä. Yksilön työhyvinvointivastuiksi muodostuivat vastuu kognitiivisen, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, vastuu työssä suoriutumisesta sekä vastuu ammatillisen osaamisen, työyhteisön toimivuuden ja työyhteisön ilmapiirin edistämisestä. Tulosten pohjalta huomattiin, että yksilön työhyvinvointivastuiden toteutuminen edellytti tiettyjä organisatorisia järjestelyjä, aivan kuten organisaation toiminta edellytti työntekijöiden aktiivista vastuunottoa. Näin ollen tutkimuksen avulla saatiin merkityksellistä tietoa yksilön vastuista oman ja muiden työhyvinvoinnin edistämisessä sekä ymmärrystä siitä, millaisista tekijöistä yksilön työhyvinvointi koostui.