| Summary: | Nikkinen, A. 2025. The effects of baseline strength, muscle size and body fat on individual responsiveness to resistance training. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, master’s thesis in exercise physiology, 41 pp.
The aim of this master’s thesis was to investigate the effects of baseline muscle strength, muscle size and body fat to inter-individual responses to resistance training.
It is generally accepted that some individuals respond to exercise more favorably than others, even when submitted to the same intervention. This is called responsiveness. Tailoring resistance training programs to account for individual responsiveness could be beneficial to achieve optimal gains and to reduce metabolic, cardiovascular and musculoskeletal disorders.
Participants (n = 48) took part in a ten-week resistance training (RT) intervention. Before and after the intervention, participants completed measurements for one-repetition maximum (1RM) and repetition maximum (RM) in horizontal leg press and biceps curl, body composition by InBody-device, and CSA measurements of m. vastus lateralis (VL) and m. biceps brachii (BB) via ultrasound. In addition, half of the participants (n = 24) participated in a ten-week non-RT control period to determine daily biological variance. After RT, participants were categorized into high responders, low responders and others based on their result in each test. The effects of baseline strength, muscle size and body fat to individual responsiveness was analysed with independent samples t-test by comparing high responders to other. Statistical significance was determined as p < 0.05.
RT produced significant increases in every test. Significant variance in the control group was observed for both 1 RM tests and BB CSA. The number of high responders varied between 12,5-18,6 % depending on the test. The number of low responders varied between tests, but none of the tests had more than three low-responders. High responders trended towards lower baseline results with the exception of biceps curl 1 RM and BB CSA where higher results predicted high responsiveness to biceps curl RM test.
The results of this thesis indicate that a weaker baseline may predict high responsiveness to RT, but the statistical power of the results may be low due to small group size and low number of high responders included in the analyses. Future research should focus on larger groups, including different simultaneous RT-interventions and to investigate the effects of intrinsic and extrinsic factors.
Key words: Resistance training, responsiveness, muscle strength, muscle size, body fat
Nikkinen, A. 2025. Lähtötason voiman, lihaskoon ja kehon rasvan vaikutukset voimaharjoittelun yksilöllisiin vasteisiin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma, 41 s.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia lähtötason voiman, lihasmassan ja kehon rasvan vaikutuksia voimaharjoittelun yksilöllisiin vasteisiin.
On tyypillistä, että kaikki yksilöt eivät saa samoja vasteita voimaharjoittelusta, vaikka he suorittaisivat saman voimaharjoitteluintervention. Tätä ilmiötä voidaan kutsua yksilöllisyydeksi. Voimaharjoittelun räätälöiminen yksilöntasolla voi olla merkittävää optimaalisten vasteiden saavuttamiseksi, sekä metabolisten, verenkiertoelimistön- ja lihashermojärjestelmän häiriöiden vähentämiseksi.
Tutkittavat (n = 48) osallistuivat kymmenen viikon mittaiseen voimaharjoitteluinterventioon. Tutkittavat suorittivat yhden toiston maksimin (1 RM) ja toistomaksimin (RM) horisontaalisessa jalkaprässissä ja hauiskäännössä, kehonkoostumusmittauksen InBody-laitteella, sekä uloimman reisilihaksen (VL) ja kaksipäisen hauislihaksen (BB) poikkipinta-alamittauksen (CSA) ultraäänimenetelmällä ennen ja jälkeen intervention. Tämän lisäksi puolet (n = 24) tutkittavista suorittivat kymmenen viikon mittaisen kontrollijakson ilman voimaharjoittelua normaalin päivittäisen vaihtelun määrittämiseksi. Voimaharjoittelun jälkeen tutkittavat kategorisoitiin jokaisen voiman tai lihaskoon testin tuloksen perusteella suuren vasteen saaneisiin, vähäisen vasteen saaneisiin ja muihin. Lähtötason voiman, lihasmassan ja rasvan vaikutuksia yksilöllisiin vasteisiin analysoitiin parittomien otosten t-testillä vertaamalla suuren vasteen saaneita muihin ja tilastolliseksi merkitsevyydeksi määritettiin p < 0.05.
Voimaharjoitteluinterventio sai aikaan merkitsevää kasvua jokaisessa testissä. Kontrolliryhmän osalta havaittiin merkittävää vaihtelua molemmissa 1 RM testeissä, sekä BB-CSA :ssa kymmenen viikon kontrollijakson jälkeen. Suuren vasteen saaneiden määrä vaihteli 12,5–18,6 % välillä testin mukaan. Vähäisen vasteiden saaneita oli testistä riippuen korkeintaan kolme. Pienempiä alkutestien tuloksia saaneet saavuttivat pääasiassa suurempia vasteita lopputesteissä, pois lukien hauiskäännön 1 RM testi ja BB-CSA, jossa suurempi alkutestin tulos ennusti parempaa vastetta hauiskäännön RM testissä.
Tämän pro gradu -tutkielman tulokset viittaavat siihen, että heikompi lähtötaso saattaisi ennustaa suurempien vasteiden saamista voimaharjoitteluintervention johdosta, mutta tulosten tilastollinen merkitsevyys voi ryhmäkoosta ja erityisesti suurien vasteiden saaneen pienen määrän johdosta olla heikko. Tulevien tutkimusten tulisi keskittyä suurempiin ryhmäkokoihin erilaisten voimaharjoitteluinterventioiden yhdistämiseen, sekä ulkoisten, että sisäisten tekijöiden vaikutusten suuruuden tutkimiseen.
Asiasanat: Voimaharjoittelu, yksilöllisyys, lihasvoima, lihaskoko, kehon rasva
|
|---|