| Yhteenveto: | Athlete burnout is a growing concern in youth sport. Athlete burnout can have detrimental effects for both mental and physical well-being and eventually, lead to dropping out from sports altogether. As sport and exercise are important for both individual and societal well-being, it is important to understand how burnout develops and how it can be prevented.
Drawing from Duda’s (2013) conceptualization of an empowering and disempowering motivational climate and the Individual Zones of Optimal Functioning (IZOF; Hanin, 2000, 2007) model, this study examined the relationships between perceptions of a coach-created motivational climate (empowering and disempowering), psychobiosocial states (functional and dysfunctional), and athlete burnout in young football players. In addition, gender differences in athlete burnout were examined. Participants were 81 Finnish football players, aged between 15-18 years (59 females, 22 males), who completed self-report questionnaires online, assessing their perceptions of the coach-created motivational climate, psychobiosocial states, and athlete burnout.
Hierarchical regression analysis results revealed perceived empowering motivational climate and functional psychobiosocial states as negative predictors of athlete burnout, while perceived disempowering motivational climate and dysfunctional psychobiosocial states emerged as positive predictors of burnout. Notably, disempowering climate perceptions and dysfunctional states were considerably stronger predictors of burnout than empowering climate perceptions and functional states. Gender differences in athlete burnout were also observed, with females reporting higher burnout levels, although these became non-significant when accounting for disempowering motivational climate and dysfunctional states.
The findings of the study highlight the importance of fostering empowering motivational climates and functional psychobiosocial states and preventing disempowering climates and dysfunctional states to reduce athlete burnout risk and promote optimal well-being and continued participation.
Key words: motivational climate, athlete burnout, psychobiosocial states
Urheilu-uupumus on yleistynyt etenkin nuorten urheilijoiden keskuudessa viime vuosina. Urheilu-uupumuksella on monia vakavia seurauksia niin psyykkisellä kuin fyysiselläkin tasolla ja se voi pahimmillaan johtaa urheiluharrastuksen lopettamiseen. Koska liikunta ja urheilu ovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta merkittäviä hyvinvointia tukevia tekijöitä, on tärkeää ymmärtää, millaiset tekijät aiheuttavat urheilu-uupumusta ja miten sen syntyä voidaan ennaltaehkäistä.
Hyödyntäen Dudan (2013) voimaannuttavan ja epävoimaannuttavan motivaatioilmaston viitekehystä sekä Haninin (2000, 2007) yksilöllisten optimaalisen toiminnan alueiden mallia, tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia yhteyksiä nuorten jalkapalloilijoiden koetulla valmentajan luomalla motivaatioilmastolla (voimaannuttava ja epävoimaannuttava) on heidän koettuihin psykobiososiaalisiin tunnetiloihin (funktionaaliset ja dysfunktionaaliset) sekä urheilu-uupumukseen. Lisäksi tutkittiin sukupuolten välisiä eroja urheilu-uupumuksen tasoissa. Tutkimukseen osallistui 81 suomalaista nuorta jalkapalloilijaa, joiden ikä vaihteli 15–18 vuoden välillä (59 tyttöä, 22 poikaa). Osallistujat vastasivat netissä kyselylomakkeisiin, jotka mittasivat koettua valmentajan luomaa motivaatioilmastoa, psykobiososiaalisia tunteita sekä urheilu-uupumusta.
Hierarkkinen regressioanalyysi osoitti, että koettu voimaannuttava motivaatioilmasto sekä funktionaaliset psykobiososiaaliset tunnetilat ennustivat negatiivisesti urheilu-uupumusta, kun taas epävoimaannuttavaksi koettu motivaatioilmasto sekä dysfunktionaaliset psykobiososiaaliset tunnetilat ennustivat urheilu-uupumusta positiivisesti. Lisäksi sukupuolten välisiä eroja havaittiin urheilu-uupumuksen tasoissa, sillä tytöt raportoivat tilastollisesti merkittävästi korkeampia urheilu-uupumuksen lukuja kuin pojat.
Tutkimuksen tulokset korostavat voimaannuttavan motivaatioilmaston sekä funktionaalisten tunnetilojen tärkeyttä ja erityisesti epävoimaannuttavan motivaatioilmaston ja dysfunktionaalisten tunnetilojen ehkäisemisen merkitystä urheilu-uupumuksen riskin vähentämisessä sekä urheilijoiden optimaalisen hyvinvoinnin ja urheiluharrastuksen jatkamisen kannalta.
Asiasanat: motivaatioilmasto, urheilu-uupumus, psykobiososiaaliset tunnetilat
|
|---|