| Summary: | Tutkielma tarkastelee ikääntyneiden ihmisten parissa tehtävää gerontologista sosiaalityötä ja siitä muodostuvia diskursseja. Kun ikääntyvän väestön osuus yhteiskunnassa kasvaa, se voi lisätä myös ikääntyneiden parissa tehtävän sosiaalityön tarvetta. Sosiaalityön rooli ikääntyneiden palveluissa ei ole ollut yhtä vahva kuin terveydenhuollon palveluiden. Tiukka talouspolitiikka ja ikään liittyvät syrjivät käsitykset voivat nähdä ikääntyneet vain hoidon ja hoivan kohteina. Sosiaalityö pyrkii näkemään myös ikääntyneen sosiaaliset tarpeet ja auttaa ikääntyneitä sellaisissa sosiaalisissa ongelmissa, joita on yhtä lailla nuoremmilla ihmisillä. Ikääntyminen tuo sosiaalityöhön omat erityispiirteet, koska toimintakyvyn muutokset ikääntyneenä voivat kietoutua yhteen sosiaalisten haasteiden kanssa.
Tutkielman tekemisessä on käytetty viittä GERIT-hankkeessa kerättyä sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastattelua. Tutkimusmenetelmänä on sovellettu Norman Fairclough'n kriittistä diskurssianalyysiä. Sitä apuna käyttäen sosiaalityöntekijöiden puheesta on tunnistettu itsemääräämis-, suojelu-, voimaantumis- ja ihmisyysdiskurssi. Analyysin perusteella itsemääräämis-, suojelu- ja voimaantumisdiskurssi ovat hegemonisia diskursseja. Itsemääräämisdiskurssissa sosiaalityöntekijät suostuttelevat ikääntyneitä ottamaan vastaan palveluja ja suojeludiskurssissa on kyse ikääntyneen turvaamisesta ja välttämättömästä huolenpidosta. Voimaantumisdiskurssissa sosiaalityöntekijät työskentelevät vastavuoroisessa suhteessa ikääntyneen kanssa. Siinä korostetaan myös ikääntyneen omia vahvuuksia. Ihmisyysdiskurssi tukee hegemonisia diskursseja puolustamalla ikääntyneen ihmisen oikeutta itsemääräämiseen, huolenpitoon ja ikääntyneen näkemistä kokonaisvaltaisesti.
Tutkielmassa esillä olevia diskursseja on peilattu myös Kirsi Juhilan esittämiin suhteisiin asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välillä. Itsemääräämisdiskurssi liittyy Juhilan näkemyksiin liittämis- ja kontrollisuhteesta, suojeludiskurssi ja ihmisyysdiskurssi liittyvät huolenpitosuhteeseen ja voimaantumisdiskurssi kumppanuussuhteeseen. Eri diskursseissa sosiaalityöntekijä toimii myös eri subjektipositioissa. Itsemääräämisdiskurssissa sosiaalityöntekijä on palveluihin suostuttelijan positiossa ja suojeludiskurssissa huolenpitäjän ja viranomaisen positiossa. Voimaantumisdiskurssissa sosiaalityöntekijän positio on tukija ja kannattelija ja ihmisyysdiskurssissa positioksi muodostuu ikääntyneen oikeuksien asianajon positio.
|
|---|