| Yhteenveto: | Kähönen, V. 2024. Virusperäisten ylähengitystieinfektioiden esiintyvyys, leviäminen ja oiretaakka sekä niiden vaikutus koettuun suorituskykyyn ammattilaisjääkiekkoilijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntafysiologian pro gradu- tutkielma, 53 s.
Ylähengitystieinfektiot ovat urheilijoilla erittäin yleinen ongelma ja lieväoireisinakin niillä saattaa olla merkittävä vaikutus urheilijan suorituskykyyn sekä harjoitus- ja kilpailukauden onnistumiseen. COVID19-pandemia vauhditti merkittävästi ylähengitystieinfektioihin keskittyvää tutkimusta, mutta jääkiekkoilijoilla aihetta on tutkittu vähän, vaikka jääkiekko on maailmanlaajuisesti suosittu urheilulaji, johon liittyy useita riskitekijöitä infektioiden leviämiselle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä ymmärrystä urheilijoiden ylähengitystieviruksista sekä kuvata ylähengitystievirusten etiologiaa, oiretaakkaa, leviämistä ja vaikutusta koettuun suorituskykyyn ammattilaistason jääkiekkoilijoilla.
Opinnäytetyössä tutkittiin 31:tä samaa SM-tason jääkiekkojoukkuetta edustavaa pelaajaa sekä joukkueen taustahenkilöitä yhden pelikauden aikana. Tutkittavilta kerättiin nenänielunäyte ylähengitystieinfektion oireiden ilmaannuttua, josta PCR-menetelmällä tutkittiin 17 eri virus- ja bakteeriperäistä taudinaiheuttajaa. Tämän jälkeen tutkittavat haastateltiin, jonka avulla kerättiin tietoa mm. oireiden voimakkuudesta ja kestosta, menetetyistä harjoitus- ja pelimääristä sekä koetusta suorituskyvystä. Virusten leviämistä joukkueessa tutkittiin havainnoimalla virusten aiheuttamia tartuntaketjuja joukkueen sisällä.
Tutkittavat sairastivat ylähengitystieinfektioita keskimäärin saman verran kuin muu väestö ja virusperäinen taudinaiheuttaja pystyttiin osoittamaan 84 %:lla tutkittavista. Ylähengitystieinfektioiden aiheuttamien oireiden keskimääräinen voimakkuus oli 2,06 asteikolla 1–4 eli taudit sairastettiin lieväoireisina. Oireet kestivät noin 10 vrk. Ylähengitystieinfektiot aiheuttivat keskimäärin 1,7 menetettyä harjoitusta ja 0,45 menetettyä peliä. Ylähengitystieinfektiota seuraavassa pelissä koettu suorituskyky oli keskimäärin 1,73 asteikolla 1–3 eli normaalin ja vähän huonontuneen väliltä. Eri virusten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa oireiden voimakkuuden, keston, menetettyjen harjoitusten ja pelien tai koetun suorituskyvyn osalta. Parainfluenssaa lukuun ottamatta kaikki taudinaiheuttajat aiheuttivat vähintään kolmen ihmisen sairastumisen virusten itämisaikojen puitteissa.
Opinnäytetyön havainnot tukevat ajatusta siitä, että ylähengitystieinfektiot ovat urheilijoilla yleensä lieviä ja itsestään rajoittuvia tauteja, ja taustalta löytyy yleensä virus. Virukset leviävät helposti jääkiekkojoukkueessa ja johtavat pelaajien poissaoloihin harjoituksista ja peleistä. Otoskoon ollessa pieni tulee tuloksia tulkita suuntaa antavina. Lisää tutkimusta tarvitaan infektioiden ehkäisystä joukkuelajeissa sekä ylähengitystieinfektioiden vaikutuksesta objektiivisesti mitattuun suorituskykyyn.
Asiasanat: Ylähengitystieinfektiot, urheilija, jääkiekko
|
|---|