| Yhteenveto: | Valmentajilla on merkittävä rooli urheilijoiden elämässä, sillä he voivat vuorovaikutuksensa kautta vaikuttaa muun muassa urheilijoiden syömis- ja liikkumistottumusten muodostumiseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet selvittämään valmentajien vuorovaikutuksen yhteyttä urheilijan syömistottumuksiin pääosin esteettisten ja painoherkkien lajien osalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko valmentajien keho- ja painopuhe yhteydessä palloilijoiden kehonkuvaan ja syömiskäyttäytymiseen.
Poikkileikkaustutkimus toteutettiin osana WIceFIT-tutkimusprojektia. Kvantitatiiviseen tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 41 Suomessa kahdella korkeimmalla sarjatasolla kilpailevaa jalka-, kori-, lentopalloilijaa sekä jääkiekkoilijaa. Tutkittavista suurin osa (76 %) oli naisia. Valmentajien keho- ja painopuhetta selvitettiin Athletes’ Perceived Body Pressures from Coaches -kyselyllä sekä tutkimusta varten muodostetuilla kysymyksillä. Tutkittavien kehonkuvan ja syömiskäyttäytymisen arvioinnissa hyödynnettiin Eating Disorder Examination 6.0 -kyselyä.
Tulosten mukaan palloilijat ovat kohdanneet keho- ja painopuhetta valmentajiltaan. APBPCQ:n tulosten mediaani oli naisilla 1,2 ± 0,6 ja miehillä 2,1 ± 1,4 pistettä. Syömishäiriöoireilun esiintyvyys naispalloilijoilla oli 23 % ja miespalloilijoilla 38 %. Naispalloilijoiden kokemukset valmentajien aiheuttamista kehoon ja painoon liittyvistä paineista olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kehon muotoon ja painoon liittyviin huoliin (r=0,552, p=0,001; r=0,452, p=0,011) sekä syömiskäyttäytymiseen (r=0,547; p=0,001). Miespalloilijoiden ryhmässä tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei kyseisten muuttujien osalta havaittu (p>0,05).
Valmentajien aiheuttama korkeampi kehoon tai painoon liittyvä paineistus oli yhteydessä suurempiin kehohuoliin ja häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen naispalloilijoilla, mikä korostaa vastuullisen keho- ja painopuheen tärkeyttä myös palloilulajeissa. Valmentajien tulisikin tarkastella omaa toimintaansa ja pyrkiä keskittymään kehon toiminnallisuuden ja pystyvyyden korostamiseen edistääkseen kehopuheen positiivisia vaikutuksia urheilijoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kohtuullisen suuren syömishäiriöoireilun esiintyvyyden vuoksi valmentajien riittävä osaaminen syömishäiriöiden tunnistamisessa ja apua tarvitsevien urheilijoiden tukemisessa tulisi myös jatkossa pyrkiä varmistamaan.
|
|---|