Energiatasapainon yhteys maksimaaliseen hapenottokykyyn ja kehonkoostumukseen hyvä- ja huonokuntoisilla naisilla

Alvoittu, V. 2025. Energiatasapainon yhteys maksimaaliseen hapenottokykyyn ja kehonkoostumukseen hyvä- ja huonokuntoisilla naisilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 75 sivua, 3 liitettä. Energiatasapaino tarkoittaa tilaa, jossa ener...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Alvoittu, Veera
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103424
Kuvaus
Yhteenveto:Alvoittu, V. 2025. Energiatasapainon yhteys maksimaaliseen hapenottokykyyn ja kehonkoostumukseen hyvä- ja huonokuntoisilla naisilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 75 sivua, 3 liitettä. Energiatasapaino tarkoittaa tilaa, jossa energiansaanti ja kokonaisenergiankulutus ovat yhtä suuria. Energiatasapainon vaikutus suorituskykyyn on epäselvä, mutta sen tiedetään vaikuttavan kehonkoostumukseen ja erityisesti kehonpainoon, mutta tutkimustietoa sen yhteydestä VO2maxiin ja kehonkoostumukseen naisilla on melko vähän. Tässä pro-gradu -tutkielmassa oli tarkoitus selvittää, onko energiatasapaino yhteydessä VO2maxiin sekä rasvamassaan, rasvattomaan massaan, rasvaprosenttiin ja kehonpainoon. Lisäksi pyrittiin selvittämään, onko yhteys VO2maxiin ja kehonkoostumukseen samanlainen eri kuntoryhmillä. Tämän tutkielman aineisto perustuu Jyväskylän yliopistossa vuosina 2022–2023 kerättyyn HiPrOxy -tutkimuksen aineistoon. Tutkittavat (n=16) olivat 20–39-vuotiaita perusterveitä naisia. Keskimääräinen energiansaanti laskettiin ruokapäiväkirjojen avulla ja keskimääräinen energiankulutus laskettiin fyysistä aktiivisuutta arvioivan kyselyn ja lepoaineenvaihduntamittauksen perusteella. Energiatasapaino laskettiin keskimääräisen energiansaannin ja -kulutuksen erotuksena. Kehonkoostumus määritettiin InBody-kehonkoostumusmittauksella. VO2max määritettiin suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn testillä, jonka jälkeen tutkittavat jaettiin kahteen eri kuntoryhmään kansainvälisen iänmukaisen kuntoluokituksen viitearvojen perusteella: hyväkuntoiset >41ml/kg/min ja huonokuntoiset <41ml/kg/min. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimella sekä lineaarisella regressioanalyysilla. Kuntoryhmien välinen vertailu suoritettiin Mann-Whitney U-testillä. Energiatasapainon ja VO2maxin (ml/kg/min) välillä ei havaittu yhteyttä tarkasteltaessa kuntoryhmiä yhdessä. Huonokuntoisilla energiatasapaino korreloi melko voimakkaasti VO2maxin (ml/kg/min) kanssa, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (r = -0,679, p = 0,094). Energiatasapainon ja kehonkoostumusmuuttujien välillä ei havaittu yhteyttä tarkasteltaessa molempia kuntoryhmiä yhdessä. Energiatasapaino korreloi kohtalaisesti rasvattoman massan kanssa hyväkuntoisten ryhmässä (r = 0,400, p = 0,439) ja melko voimakkaasti huonokuntoisten ryhmässä (r = -0,571, p = 0,180), mutta yhteydet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Lineaarisella regressioanalyysilla tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei havaittu. Kuntoryhmät erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan rasvaprosentin osalta (p = 0,03). Aikaisempien tutkimuksien perusteella näyttää siltä, että energiatasapainolla saattaa olla vaikutusta VO2maxiin ja kehonkoostumukseen sekä miehillä että naisilla, mutta tässä tutkielmassa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä tuloksia, mikä johtuu todennäköisesti pienestä otoskoosta. Jatkossa aihetta tulisi tutkia suuremmalla otoskoolla ja tarkastella sukupuolten välisiä eroja, jotta mahdolliset yhteydet voitaisiin havaita paremmin. Asiasanat: energiatasapaino, ravitsemus, maksimaalinen hapenottokyky, kehonkoostumus