| Summary: | Tutkimuksen kohteena oli suomalainen ja ranskalainen media ja niiden väliset erot tavoissa, joilla Euroviisut-laulukilpailusta kirjoitetaan. Tavoitteena oli tutkia sitä, minkälaisia kielellisiä tapoja kummankin maan mediat käyttävät artikkeleissaan kirjoittaessaan Euroviisuista, ja miten kilpailuun suhtaudutaan niissä.
Korpukseksi valikoitui yhteensä kahdeksan artikkelia – neljä suomalaisesta Helsingin Sanomat -lehdestä ja neljä ranskalaisesta L’Express-lehdestä. Kyseiset lehdet valittiin perustuen niiden pyrkimykseen sijoittua poliittisesti mahdollisimman keskelle. Valitsimme artikkelit kahdelta eri vuodelta - 2016 ja 2023. Kyseiset vuodet valikoituivat siksi, että Suomi menestyi huonosti vuonna 2016 Ranskan menestyessä hyvin, kun taas vuonna 2023 Suomi menestyi hyvin Ranskan päätyessä huonolle sijalle. Kummaltakin vuodelta valitsimme yhden artikkelin kummallakin kielellä, joka oli kirjoitettu ennen finaalia ja toisen, joka oli kirjoitettu finaalin jälkeen saadaksemme mahdollisimman paljon variaatiota.
Tutkimuksemme oli laadullinen ja sen teoreettinen viitekehys oli diskurssianalyysi. Aloitimme tutkimuksen kontekstiosuudella, jossa kerroimme itse kilpailusta, sekä korpuksesta. Teoreettisen viitekehyksen osiossa esittelimme tutkimukselle olennaiset käsitteet. Tämän jälkeen siirryimme varsinaisen analyysiosion pariin, jossa tarkastelimme tarkemmin korpuksen sisältöä.
Euroviisut esitetään kummankin maan lehdistössä moniulotteisena kulttuurisena ilmiönä, jossa yhdistyvät kilpailu, identiteetin rakentaminen ja yhteisöllinen tunne-elämys. Tapahtuma nähdään sekä ihmiset yhteentuovana näyttämönä että ristiriitoja herättävänä spektaakkelina, jossa yksilöt ja valtiot hakevat näkyvyyttä ja tunnustusta. Lehdistön käyttämä kieli ja kerronta liittävät kilpailun osaksi laajempia arvoja, tunteita ja poliittisia merkityksiä.
|
|---|