Summary: | Pienten maaseutukuntien väestörakenne on muuttumassa syntyvyyden vähentyessä ja lapsiperheiden muuttaessa töiden perässä kaupunkialueille. Pienten kuntien vetovoima riippuu työpaikkojen lisäksi siitä, miten lapsiperheiden hyvinvointia saadaan lisättyä ja ylläpidettyä ja miten lapsiperheiden palvelut järjestetään. Sosiaalisen pääoman merkitys ihmisen hyvinvoinnin lähteenä on merkittävä. Sosiaalinen pääoma muodostuu yksilöllisistä ja yhteisöllisistä tekijöistä erilaisissa verkostoissa. Kunnat voivat vastata sosiaalisen pääoman kertymiseen tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia lapsiperheille suunnattuihin avoimiin kohtaamispaikkoihin. Kuntia velvoittaa sosiaalisen kestävyyden tavoitteet, joka lisää tarvetta tarkastella kuntien lapsiperheiden palveluita sosiaalisen hyvinvoinnin kautta.
Tämän laadullisen etnografisen tutkimuksen piirteitä omaavan havainnointitutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä sosiaalisen pääoman ilmenemismuodoista ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden järjestämisen keskinäisistä suhteista pienessä maaseutumaisessa kunnassa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata saatujen havaintojen perusteella kahdessa erilaisessa avoimessa kohtaamispaikassa esille tulevia luottamuksen, normien ja vastavuoroisuuden ilmenemismuotoja, sekä verkostojen sitovia ja silloittavia merkityksiä lapsiperheille.
Tutkimus osoittaa sekä lasten että aikuisten sosiaalisen pääoman lisääntymistä avoimissa kohtaamispaikoissa. Luottamus ilmenee osallistumisen mahdollisuuksina, vuorovaikutuksellisina kohtaamisina ja turvallisena ilmapiirinä. Vastuullisuus yhteisistä säännöistä ja viihtymisestä, sekä yhteinen toiminta, apu ja huolenpito liittyvät vastavuoroiseen sosiaaliseen pääomaan. Perheyhteisöjen keskinäinen tiiviys ja erityisesti sisarusten merkitys on keskeisin sitovan sosiaalisen pääoman muoto samakaltaisten elämäntilanteiden yhdistämien vanhempien arjen jakamisen lisäksi. Samankaltaisuus voi lisätä ulossulkemisen kokemuksia eri taustasta tulevien ihmisten kanssa. Silloittavaa pääomaa nähdään lasten kohdalla, joiden leikit eivät vaadi yhteistä kieltä tai aiempaa tuttavuutta.
|