”How could you have thought this would be funny?” sopimattoman kielen rakentumista ja kielinormineuvotteluja X:ssä

Tässä tutkimuksessa tarkastelen sopimattoman kielen rakentumista ja kielinormeista käytävää neuvottelua mikroblogi X:ssä. Tavoitteeni on tutkimuksen kuluessa selvittää, mitä sopimattomalla kielellä ja kielinormeilla ymmärretään ja kuinka ne tulevat näkyviksi kommenteissa, joissa käsitellään vuoden 2...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lehtinen, Mikael
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103371
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa tarkastelen sopimattoman kielen rakentumista ja kielinormeista käytävää neuvottelua mikroblogi X:ssä. Tavoitteeni on tutkimuksen kuluessa selvittää, mitä sopimattomalla kielellä ja kielinormeilla ymmärretään ja kuinka ne tulevat näkyviksi kommenteissa, joissa käsitellään vuoden 2018 Kultainen pallo -jalkapallogaalassa palkitun norjalaisen Ada Hegerbergin ja ranskalaisen DJ:n Martin Solveigin välistä välikohtausta. Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen, sillä sen lisäksi, että maallikkojen käymä kielikeskustelu on tutkijalle aina kiinnostavaa, aineistostani nousee myös kielellisiä valtasuhteita, erilaisia kielikäsityksiä sekä tasa-arvokysymyksiä kaiuttavia elementtejä, joista on käyty keskustelua vuosikymmeniä ja keskustelu jatkuu edelleen. Vaikka aineistoni sivuaa urheiluun liittyvää tapahtumaa, koskettavat samat kielikysymykset myös laajemmin yhteiskunnassa niin meillä kuin maailmalla. Aineisto koostuu vuoden 2018 Kultainen pallo -jalkapallogaalassa esiintyneen Martin Solveigin pian gaalan jälkeen julkaisemista kolmesta X-julkaisusta sekä niiden yhteyteen jätetyistä valitsemistani 40 kommentista. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen ja aineiston analysointiin hyödynsin teema-analyysiä. Aineistossani sopimattoman kielen rakentuminen liittyi eroavaisuuksiin mies- ja naisjalkapalloilijoiden puhuttelun välillä, siihen, missä ja milloin välikohtaus sattui, naisvihamielisyydeksi tulkittuun viestintään sekä näkemyseroihin anteeksi pyytämisestä ja vitsailusta. Keskustelua herätti myös se, millainen julkisuuden henkilön kohtelu sosiaalisessa mediassa on kohtuullista. Tutkimukseni osoittaa, että kielen tuomitseminen sopivaksi tai sopimattomaksi ei ole yksiselitteistä, ja että sopivuuden ja sopimattomuuden sekä kielinormien ymmärrys ja tulkinta perustuu paljolti aikaan, paikkaan ja siihen, keneltä niistä kysytään. Hyvän kielen yksityiskohtainen määrittely on siis mahdotonta ja siitä kiistely jatkunee edelleen tulevaisuudessa.