Mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys Helsingin Sanomien ja Aamulehden pää- ja mielipidekirjoituksissa 2020–2024

Mielenterveysongelmat voivat vaikeuttaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille sekä katkaista jo alkaneen työuran. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmat ja mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys ovat yleistyneet Suomessa. Syitä mielenterveysongelmien yleistymiselle ovat tutkimusten mukaan esime...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Eriksson, Johanna
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103370
Description
Summary:Mielenterveysongelmat voivat vaikeuttaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille sekä katkaista jo alkaneen työuran. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmat ja mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys ovat yleistyneet Suomessa. Syitä mielenterveysongelmien yleistymiselle ovat tutkimusten mukaan esimerkiksi työelämän paineet, stigman vähentyminen, hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltuminen sekä nuorten kokema epävarmuus tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja mielenterveysperusteisesta työkyvyttömyydestä tuotetaan sanomalehtikirjoituksissa, millä tavoin mielenterveysongelmiin yhteydessä oleva stigma ilmenee kyseisissä diskursseissa sekä kuinka sosiaalisella tuella kyetään tukemaan osallisuutta ja työelämään paluuta psyykkisen sairastumisen jälkeen. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin Sanomien ja Aamulehden pää- ja mielipidekirjoituksista aikavälillä 1.1.2020-31.12.2024. Tutkielman teoreettisessa osuudessa tarkastellaan Erving Goffmanin (1963) muodostamaa stigmateoreettiseen suuntausta sekä Bruce Link’n ja Jo Phelanin (2001) muodostamaa stigmatisoitumisen prosessia. Olennaisena osana teoreettista perustaa ovat myös osallisuuden ja sosiaalisen tuen käsitteet. Diskurssianalyysin tuloksena aineistosta on löydetty kuusi diskurssia: tuen avulla osallisuutta, rakenteelliset haasteet yhteiskunnassamme, poliittiset ja taloudelliset näkökulmat, tarve vaikuttavammalle kuntoutukselle, medikalisaatio ja mielenterveyspuhe sekä ennaltaehkäisyä varhaisella puuttumisella. Tulosten perusteella ei voida päätellä, että mielenterveysongelmiin liitetty stigma vaikeuttaisi työllistymistä, mutta rakenteellinen stigma näkyy yhteiskunnassamme. Rakenteelliseksi puutteeksi nähtiin mielenterveyspalveluiden puutteet sekä vähäiset keinot tukea osatyökykyisiä osaksi työelämää. Ratkaisuksi esitettiin konkreettisia työelämään yhteydessä olevia tukitoimia, jotka varmistavat, ettei yksilö jää pelkkään tukitoimenpiteiden kierteeseen. Myös tarve työelämän muutoksille ja vastaanottavaisuudelle tiedostettiin aineistossa. Sosiaalityön rooli ei näkynyt aineistossa, mutta aiheella on yhteys rakenteelliseen sosiaalityöhön ja psykososiaaliseen työhön.