Stigmatisoituminen ja sosiaalinen vetäytyminen hikikomori-ilmiö Goffmanin stigmateorian valossa

Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin hikikomori-ilmiötä Erving Goffmanin stigmateorian näkökulmasta. Hikikomorilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka pyrkivät välttämään sosiaalisia kontakteja eristäytymällä kotiinsa. Hikikomorit eivät yleensä opiskele tai käy töissä. Hikikomori-ilmiötä on tutkitt...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Meronen, Maria
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103369
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin hikikomori-ilmiötä Erving Goffmanin stigmateorian näkökulmasta. Hikikomorilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka pyrkivät välttämään sosiaalisia kontakteja eristäytymällä kotiinsa. Hikikomorit eivät yleensä opiskele tai käy töissä. Hikikomori-ilmiötä on tutkittu paljon lääketieteellisestä näkökulmasta, mikä ei yksistään riitä ilmiön ymmärtämisessä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on vahvistaa sosiaalitieteellistä lähestymistapaa hikikomori-ilmiön selittämisessä sekä kerätä yhteen tutkimuksia, jossa on käsitelty hikikomorien tai heidän läheisten ja työntekijöiden kokemuksia ilmiöstä. Tutkimuksen tavoite on vastata kysymykseen, millaisena ilmiönä hikikomori näyttäytyy Goffmanin stigmateorian näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jotta tutkimuksessa on hyödynnettävissä mahdollisimman laadukas ja laaja aineisto. Aineiston haku noudattaa etukäteen luotua systemaattista suunnitelmaa. Tutkimusaineisto koostuu 21 tieteellisestä artikkelista. Aineisto on analysoitu teorialähtöisesti hyödyntäen stigmateoriasta nousseita käsitteitä. Tuloksena syntyi kuvaus sosiaalisen vetäytymisen prosessista stigman näkökulmasta. Olen jakanut hikikomori-ilmiötä stigman näkökulmasta tulosluvussa kolmeen lukuun. Ensimmäinen on yhteiskunnallinen taso, jossa rakentuu kategorisia odotuksia nuorille liittyen esimerkiksi työhön ja koulutukseen, sosiaaliseen asemaan ja elämänkulun etenemiseen. Toisella tasolla sosiaalisissa suhteissa nämä odotukset ja sosiaaliset normit näkyvät sosiaalisessa suhteissa leimaten yksilöt erilaiseksi, jotka eivät täytä näitä odotuksia. Viimeisellä tasolla kehittyy yksilölle negatiivinen minäkuva seurauksena leimaantumisesta. Yksilölle kehittyy ulkopuolisuuteen perustuva identiteetti, joka vahvistaa sosiaalista eristäytymistä. Tämä tutkimus osoittaa, että hikikomori ilmiöön liittyy vahvasti stigmatisoituminen yhteisössä ja yhteiskunnassa. Stigma ja siihen liittyvä häpeä toimivat sekä sosiaalista vetäytymistä käynnistävänä tekijänä että hikikomori ilmiöitä ylläpitävänä ja vahvistavana.