| Yhteenveto: | Nuorten päihteiden käytöstä aiheutuvat kuolemat ovat herättäneet viime aikoina huomiota ja huolta suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikentillä sekä tutkijoiden keskuudessa. Nuorten päihdepalveluiden tulisi osaltaan ehkäistä nuorten ihmisten ennenaikaisia kuolemia ja päihderiippuvuudesta aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä. Viimevuosina päihdepalveluita on pyritty kehittämään nuorten asiakkaiden näkökulmasta muun muassa tutkimushankkeissa. Hankkeiden palveluiden laatua vahvistava rooli nuorten päihdeongelmien ehkäisyssä ja ratkaisussa on tärkeä, mutta sosiaalityön tieteenalaan kiinnittyvä teoriapohja jää hankkeissa usein eksplikoimatta. Tutkielma ottaa tehtäväkseen tarkastella kehittämishankkeita kriittisesti, rakenteelliselle sosiaalityölle keskeisen teoretisoinnin valossa.
Teoriaohjaavan tutkimuksen aineistona on kolmen, nuorten päihdepalveluihin keskittyvän hankkeen puitteissa julkaistut tieteelliset artikkelit, selvitykset ja raportit, yleistajuiset artikkelit, blogitekstit, tiedotteet ja esitelmät. Tarkasteluun valikoitui kolme hanketta NUMPA – Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö; Päihdehuollon ja lastensuojelun rajapinnalla – saavatko päihteitä käyttävät nuoret tarvitsemaansa tukea? (NUPPU-hanke); sekä Ulos epätoivosta – ratkaisuja nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja vakavan väkivallan vähentämiseksi. Kaikille hankkeille on yhteistä tutkitun tiedon tuottaminen ja ammattikentän toimijoiden välinen yhteistyö. Hankkeiden toiminta ajoittuu vuosien 2021–2025 välille. Menetelminä tutkielmassa on käytetty laadullista sisällönanalyysiä ja kriittistä diskurssianalyysiä.
Tukeudun analyysissäni Anneli Pohjolan (2011) kehittämiin rakenteellisen sosiaalityön neljään ulottuvuuteen, joita lähestyn sosiaalityön kriittistä arvo- ja tavoitepohjaa heijastavina käytännöllisteoreettisina ihanteina. Analyysini osoittaa, että tietotyön, inkluusiotyön, strategiatyön ja oikeudenmukaisuustyön ihanteet tulevat näkyviin hankkeiden argumentaatiossa, kysymyksenasetteluissa ja ehdotuksissa. Samoin tulee esiin näiden ihanteiden mukaisen hanketyön kriittinen potentiaali nuorten päihdepalveluiden kehittämiseksi ja ympäröivän yhteiskunnan tukemiseksi ja muuttamiseksi. Analyysin pohjalta ehdotan, että sosiaalityöllekin keskeiset tieteellinen vaikuttaminen ja vaikuttavuus perustuvat vahvaan teoriapohjaan, jonka roolia käytännönläheisessäkin tutkimuksessa ja kehittämisessä voisi vielä entisestäänkin vahvistaa.
|
|---|