| Summary: | Suot ovat merkittäviä elinympäristöjä turpeen muodostumisen sekä lajiston ainutlaatuisuuden vuoksi. Suomessa soita on ojitettu esimerkiksi metsä- ja maataloutta varten, ja ojituksen myötä soiden lajiston monimuotoisuus on heikentynyt huomattavasti. Soiden ennallistamisella pyritään palauttamaan soiden vesitalous ja lajisto mahdollisimman lähelle luonnontilaisen kaltaista. Ennallistamisen taustalla on Unelmien kenttä -hypoteesi (”Field of Dreams” -hypoteesi), jonka mukaan lajit palautuvat luontaiseen elinympäristöönsä, kun elinympäristön olosuhteet palautuvat niille suotuisiksi. Maakiitäjäisiä, hämähäkkejä ja muurahaisia on usein käytetty indikaattorina tutkimuksissa, joissa on selvitetty ympäristön tilaa. Pro gradu -tutkielmassa tutkin neljän Keski-Suomen suon ennallistamisen vaikutuksia maakiitäjäisten, hämähäkkien ja muurahaisten yksilömääriin, sekä maakiitäjäisten lajimääriin ja lajikoostumukseen, kun ennallistamisesta oli kulunut 17–20 vuotta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko soiden ennallistaminen onnistunut sen perusteella, että onko ennallistamisen myötä soiden selkärangattomien yksilömäärä palautunut luonnontilaista vastaavaksi, ja alkanut palautua tyypillinen maakiitäjäislajisto. Jokaisella tutkimussuolla oli kolme eri käsittelyä: luonnontilainen, ojitettu ja ennallistettu. Keräsin selkärangatonnäytteet kuoppapyydysten avulla. Maakiitäjäisten yksilömäärissä oli eroa ennallistetun ja ojitetun käsittelyn välillä, kun taas lajimäärä oli melko sama eri käsittelyillä. Maakiitäjäislajisto oli samankaltainen ennallistetulla ja luonnontilaisella käsittelyllä, mutta ojitetulla käsittelyllä taas esiintyi eri lajeja. Muurahaisten ja hämähäkkien yksilömäärissä ei ollut eroa ennallistetun ja ojitetun käsittelyn välillä. Tutkimuksen perusteella soiden ennallistamisen on onnistunut palauttamaan maakiitäjäislajistoa, mutta hämähäkkien ja muurahaisten kohdalla ennallistamisen vaikutukset eivät olleet niin selkeitä. Hämähäkkien ja muurahaisten lajinmääritys olisi kuitenkin tarpeellista tarkempien tulosten saamiseksi. Lajiston palautuminen kokonaisvaltaisesti luonnontilaista tilaa kohti voi vaatia vielä pidemmän ajan ennallistamisen jälkeen, vaikka selkärangattomat ovatkin jossain määrin ehtineet palautua parissa vuosikymmenessä.
Mires are remarkable habitats due to peat formation and unique species assemblage. In Finland, mires have been drained for forestry and agriculture, for instance. Because of the drainage, biodiversity of mires has decreased remarkably. The aim of mire restoration is to restore the hydrology and species of the mires close to the natural state. Restoration is based on “Field of Dreams” hypothesis, according to that the species will return to their natural habitat when the conditions of the habitat are favorable for them. Ground beetles, spiders and ants have been used often in studies concerning the state of the environment. In my Master’s thesis I studied long-term effects of restoration to the number of individuals of ground beetles, spiders and ants, and number of species and species composition of ground beetles after 17–20 years from restoration. The aim of the research was to find out if the restoration had been successful based on if the number of individuals of invertebrates had returned to a level like the natural state. Additionally, the results were also based on if the typical ground beetles of mires had started to return after restoration. Four mires in Central Finland were used as research sites, and every mire had three treatments: natural, drained, and restored treatment. I collected invertebrate samples by pitfall traps. The number of ground beetle individuals differed between restored and drained treatments, but the number of species was similar between the treatments. Species composition was similar between restored and natural treatment, but drained treatment had different species than either of them. There was no difference in the number of ants or spiders between restored and drained treatment. Based on this research, the long-term effects of mire restoration had positive effects on ground beetles. The effects of restoration on spiders or ants were not so clear. Species identification for spiders and ants would be needed for more precise results. In conclusion, the returning of species comprehensively would need more time after restoration even though invertebrate species have returned to some extent in a few decades.
|
|---|