Ampumateknisen tason yhteys osumatarkkuuteen ampumahiihdon makuuammunnassa

Ampumateknisen tason yhteys osumatarkkuuteen ampumahiihdon makuuammunnassa Riina Kankaanperä, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, valmennus- ja testausoppi Tausta: Erinomainen ammuntataito on ampumahiihdossa keskeistä, sillä ammuntasuoritus voi selittää kokonaissuorituksesta jop...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kankaanperä, Riina
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103348
Description
Summary:Ampumateknisen tason yhteys osumatarkkuuteen ampumahiihdon makuuammunnassa Riina Kankaanperä, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, valmennus- ja testausoppi Tausta: Erinomainen ammuntataito on ampumahiihdossa keskeistä, sillä ammuntasuoritus voi selittää kokonaissuorituksesta jopa 62 %. Ampumataitoa voidaan tarkastella erilaisten muuttujien avulla, ja sitä voidaan mitata kuivalaukausammunnan yhteydessä. Kuivalaukausammunta ei kuitenkaan täysin vastaa kovapanosammuntaa, sillä kovapanosammunnassa laukaisun aiheuttama rekyyli vaikuttaa ammuntasuoritukseen. Lajin suosiosta ja olympiastatuksesta huolimatta tutkimusta erityisesti makuuammunnasta on tehty niukasti. Muutamissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ampumatekniset osa-alueet ovat yhteydessä ammuntasuoritukseen kuivalaukauksin, mutta tutkimusta ei ole tehty siitä, ovatko ampumataitoa kuvaavat muuttujat yhteydessä osumatarkkuuteen kovapanoksin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ampumataitoa kuvaavat muuttujat vaikuttavat eniten osumatarkkuuteen kuivalaukauksin ja kovapanoksin, ja miten osumatarkkuus kuivalaukauksin on yhteydessä osumatarkkuuteen kovapanoksin. Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 27 suomalaista ampumahiihtäjää, jotka suorittivat kuivalaukausammuntatestit ja kovapanosammuntatestit Vuokatin Urheiluopistolla. Kuivalaukausammuntatesteissä mitattiin pidon vakautta, tähtäyksen tarkkuutta, liipaisun puhtautta, liipaisun ajoitusta ja osumatarkkuutta kuvaavia muuttujia. Kovapanosammuntatesteissä mitattiin osumatarkkuutta. Tulokset: Pidon vakautta kuvaavista muuttujista tähtäyspisteen keskinopeuksilla 0,6 ja 0,2 sekunnin ajalta ennen liipaisua (MV06: r = 0,501, p = 0,008 ja MV02: r = 0,478, p = 0,012) sekä tähtäyspisteen vaakasuoralla keskihajonnalla 0,6 sekunnin ajalta ennen liipaisua (DevX) oli yhteys osumatarkkuuteen kuivalaukauksin. Myös molemmat tähtäyksen tarkkuutta ja liipaisun puhtautta kuvaavat muuttujat olivat yhteydessä osumatarkkuuteen kuivalaukauksin. Yhteys osumatarkkuuteen kovapanoksin oli enää MV06:lla (r = 0,532, p = 0,004) ja MV02:lla (r = 0,500, p = 0,008) sekä liipaisun puhtautta kuvaavalla muuttujalla, Hit (1/3):lla (r = -0,427, p = 0,027), joka kuvaa, kuinka kauan tähtäyspiste on ollut lähellä osumakohtaa 0,6 sekunnin ajalta ennen liipaisua. Osumatarkkuus kuivalaukauksin oli tilastollisesti melkein merkitsevästi (r = 0,409, p = 0,034) yhteydessä osumatarkkuuteen kovapanoksin. Johtopäätökset: Ampumataito kuivalaukauksin on yhteydessä osumatarkkuuteen kuivalaukauksin aiemman tutkimusnäytön mukaisesti. Ampumataito kuivalaukauksin on myös yhteydessä osumatarkkuuteen kovapanoksin, joskin harvempi ampumataitoa kuvaava muuttuja oli yhteydessä osumatarkkuuteen kovapanoksin. Tämä viittaa siihen, että ammuntasuoritus kovapanoksin eroaa jonkin verran kuivalaukausammunnasta. Tähtäyspisteen keskinopeus (MV06 ja MV02) ja liipaisun puhtaus (Hit (1/3)) ovat kuitenkin yhteydessä osumatarkkuuteen myös kovapanoksin. Näihin ampumateknisiin osa-alueisiin keskittyminen ammuntaharjoittelussa voi johtaa parempaan osumatarkkuuteen kovapanoksin. Ammuntasuorituksen kehittämiseksi tulisi kuitenkin ampua riittävästi oikeilla ammuksilla.