| Summary: | Forsman, I & Lindfors, R. 2025. MieliLiike-model as a Tool for Promoting Mental Health in youth aged 16–29: Views of health and sports professionals on the MieliLiike-model and its suitability for practical client work. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, master’s thesis, 69 pp, 3 appendices.
Mental health challenges are a growing global issue. According to research, young people under the age of 25 are at the highest risk. Depression and anxiety disorders are the most common mental health challenges among them. At the same time, psychological strain and mental health symptoms among young people have also increased. The underlying causes of these symptoms are complex and multifaceted. Physical activity has been positively associ-ated with mental health. Leisure-time physical activity may have the strongest associations with mental health compared to other modalities. The effects of physical activity on mental health have been explained through psychosocial, neurobiological and behavioral mecha-nisms.
In addition to physical activity, natural environments also have a positive connection to mental health. The effects of nature on mental health have been studied in terms of stress reduction, recovery, social cohesion, and air quality. Being physically active in nature can reduce symptoms of depression and anxiety. This thesis was conducted as part of the Mie-liLiike project at JAMK University of Applied Sciences, in which the MieliLiike-model was developed. The model utilizes physical activity and green exercise to promote and support the mental health of young people and young adults.
The study was conducted as a qualitative research project. Data was collected through inter-views with healthcare professionals (n=3) and physical activity professionals (n=3). The interviews were carried out as focus group discussions, and the data was analyzed using da-ta-driven content analysis.
The key findings from the interviews related to the visual identity, content and structure of the MieliLiike-model, its practical applicability, areas for development, and the promotion of mental health and physical activity. The model's strengths included its visual appearance and the emphasis on modern psychological approaches in its content. The main areas for improvement were factors related to professionals' work, such as the significance of job roles and the need for additional materials. Based on the results, the MieliLiike-model ap-pears to be a promising method for promoting mental health, but to function in practice, it still requires further development and more concrete tools. On the other hand, the need for development was to be expected due to the model's incomplete status at the time of the study.
Key words: mental health, green exercise, youth, MieliLiike-model
Forsman, I & Lindfors, R. 2025. MieliLiike-malli mielenterveyden edistämisen työkaluna 16–29-vuotiailla nuorilla: terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten näkemyksiä MieliLiike-mallista ja sen soveltuvuudesta käytännön asiakastyöhön. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro-gradu -tutkielma, 69 s, 3 liitettä.
Mielenterveyshaasteet ovat globaalisti kasvava ongelma. Tutkimusten mukaan suurimmassa riskissä ovat alle 25-vuotiaat nuoret, joiden yleisimmät mielenterveyshaasteet ovat masen-nus- ja ahdistuneisuushäiriöt. Samaan aikaan myös nuorten psyykkinen kuormittuneisuus ja mielenterveysoireilu on lisääntynyt. Syyt oireilun taustalla ovat moninaiset ja monisyiset. Liikkumisella ja mielenterveydellä tiedetään olevan positiivinen yhteys toisiinsa. Erityisesti vapaa-ajan liikkuminen on havaittu suotuisammaksi mielenterveyden kannalta. Liikkumisen vaikutuksia mielenterveyteen on selitetty psykososiaalisten, neurobiologisten sekä käyttäy-tymiseen liittyvien mekanismien kautta.
Liikkumisen lisäksi luontoympäristöllä on myös myönteinen yhteys mielenterveyteen. Luontoympäristöjen vaikutuksia mielenterveyteen on tutkittu muun muassa stressin vähe-nemisen, palautumisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä ilmanlaadun näkökulmista. Luonnossa liikkuminen voi vähentää masennus- ja ahdistusoireita. Tutkielma toteutettiin osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun MieliLiike-hanketta, jossa on kehitetty MieliLiike-malli. Mallissa hyödynnetään liikkumista ja luontoliikuntaa nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden edistämisen ja hoidon tukena.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla tervey-denhuollon (n=3) ja liikunta-alan (n=3) ammattilaisia. Haastattelut toteutettiin fokusryhmä-haastatteluina ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Keskeisimmät tulokset haastatteluista liittyivät MieliLiike-mallin visuaaliseen ilmeeseen, sisältöön ja rakenteeseen, käytännön soveltuvuuteen, kehittämiseen sekä mielenterveyden ja liikkumisen edistämiseen. Mallin onnistuneet puolet olivat sen visuaalinen ilme ja sisällöis-sä uuden ajan psykologian korostuminen. Keskeisimpinä kehityskohteina nähtiin ammatti-laisten työhön liittyvät tekijät kuten työnkuvan merkitys sekä tarve lisämateriaalille. Tulos-ten perusteella MieliLiike-malli vaikuttaa lupaavalta menetelmältä mielenterveyden edis-tämisessä, mutta toimiakseen käytännössä, se vaatii edelleen jatkokehittämistä ja konkreet-tisuutta mukaan. Toisaalta mallin kehittämistarve oli odotettavissa johtuen sen keskeneräi-syydestä tutkimuksen hetkellä.
Asiasanat: mielenterveys, luonnossa liikkuminen, nuoret, MieliLiike-malli
|
|---|