| Yhteenveto: | Luonto toimii ihmisen hyvinvoinnin edellytyksenä, ja se myös tutkitusti edistää ihmisen terveyttä ja estää sairauksia edesauttamalla stressistä toipumista. Silti emme edelleenkään tarkasti tiedä, millainen luonto lievittää parhaiten stressiä. Pyrin opinnäytetyössäni selvittämään tätä ongelmaa kysymällä, millainen luontoympäristö yhdistyy koettuun elvyttävyyteen. Käytin aineistoa, joka oli kerätty tutkimuksessa ”Luonnostaan Toimiva (LuonTo): hyvinvoinnin ja ympäristöystävällisen käyttäytymisen edistäminen työikäisillä ympäristökriisien aikakaudella, 2022–2026”. Tutkimuksen vastaajajoukon muodostivat 18–71-vuotiaat suomenkieliseen kyselyyn vastanneet suomalaiset (N=667). Aineisto pohjautuu tutkimuskyselyyn, jossa kysyttiin, millainen kodin ulkopuolinen paikka on vastaajan lähiympäristön mielipaikka, ja mitä vastaaja siellä kokee. Tutkimuksessa koetulla elvyttävyydellä tarkoitettiin vastaajan tulkintaa kokemansa stressin vähenemisestä. Käytin tutkielmassani monimenetelmällistä lähestymistapaa, koska aineisto oli sisällöltään sekä määrällistä että laadullista. Analysoin määrällistä tietoa tilastollisin perusmenetelmin ja avoimia vastauksia laadullisella sisällönanalyysillä, jossa muodostettuja luokkia yhdistelemällä vastasin tutkimuskysymyksiin. Tutkimukseni perusteella suomalaisten luontomielipaikka oli tavallisimmin metsä, vanhemmilla vastaajilla keskimääräistä yleisemmin mökki nuorempien viihtyessä sisällä. Sukupuolten välillä löytyi selvä ero, miehet valitsivat vedet luontomielipaikakseen naisia useammin. Elvyttävimmäksi luontomielipaikaksi osoittautui mökki, ja elvyttävyys vaikuttaisi liittyvän veden läheisyyteen, luontoympäristön vehreyteen ja rauhallisuuteen sekä luontoääniin, mutta myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa luontoympäristöjen elvyttävästä vaikutuksesta. Lisäksi ilmeni viitettä siitä, että elvyttäviksi koettuja elementtejä kannattaa yhdistää luonnosta saatavien hyvinvointivaikutuksien vahvistamiseksi. Monitieteistä jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti tarkentamaan elvyttävien luontoympäristöjen ominaisuuksien, vaikutusmekanismien ja yksilöllisten tekijöiden välistä yhteyttä.
Nature is a prerequisite for human well-being, and it has been scientifically proven to promote health and prevent diseases by facilitating recovery from stress. Yet, we still do not know precisely what kind of nature best alleviates stress. In my thesis, I aimed to address this issue by investigating what type of natural environment is associated with perceived restorativeness. I utilized data collected in the study “Act with Nature (AWN): Promoting well-being and pro-environmental behaviour among working-age adults during the era of environmental crises, 2022–2026”. The sample consisted of Finnish respondents aged 18 to 71 (N=667). The data is based on a survey that asked about the respondents’ favourite outdoor place in their local environment and what they experience there. In the study, perceived restorativeness was defined as the respondents’ subjective interpretation of stress reduction. I utilized a mixed-method approach in my thesis, as the data was both quantitative and qualitative in nature. I analysed quantitative information by using statistical methods and open-ended responses by using qualitative content analysis. By combining the obtained categories, I was able to answer the research questions. Based on my research, for Finns, the most common favourite place in nature was forest. Older respondents chose summer cottage more frequently, while younger respondents preferred indoor environments. A clear difference was found between genders, men were more likely than women to select water bodies as their favourite natural place. Summer cottage emerged as the most restorative favourite place in nature, and the restorativeness appeared to be connected to proximity of water, the greenness and peacefulness of natural environment and natural sounds, as well as social interaction. The results support previous research on the restorative effects of natural environments. Additionally, the findings suggest that combining elements perceived as restorative may enhance the well-being benefits derived from nature. Integrated multidisciplinary research, such as refining the characteristics of restorative natural environments, continues to be considered important.
|
|---|