| Summary: | Huhtala, N. & Mattila, V. 2025. Liikuntaa opettavat opettajat alakouluissa - Millaisia näkemyksiä opettajilla on alakoulun liikunnanopetuksesta ja omasta pätevyydestään opettaa liikuntaa? Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 55 s, 3 liitettä.
Alakouluissa liikuntaa opettavilla opettajilla liikuntapedagogiikan koulutustausta voi vaihdella muutamasta opintopisteestä maisterin tutkintoon. Aikaisempien tutkimusten mukaan laajempi liikuntapedagoginen koulutus vaikuttaisi antavan opettajille paremmat valmiudet liikunnan opettamiseen. Erityisesti motoristen taitojen oppiminen on keskeinen tavoite alakoulujen liikunnanopetuksessa. Onko alakoulussa liikuntaa opettavilla opettajilla riittävästi sellaista osaamista, jonka avulla he tukevat oppilaita motoristen taitojen oppimisessa? Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää alakouluissa liikuntaa opettavien opettajien taustatekijöitä kuten koulutustaustaa ja liikunnan harrastamista, sekä selvittää opettajien koettua opetuspätevyyttä, liikuntatunneilla opetettuja sisältöjä, opettajien käyttämiä opetusmenetelmiä sekä tärkeäksi koettuja liikunnan tavoitteita.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Keski-Suomen ja Uudenmaan 3.–6.-luokan liikuntaa opettavilta opettajilta sähköpostitse Webropol-kyselylomakkeen avulla tammi-helmikuussa 2025. Kyselyyn vastasi yhteensä 101 opettajaa. Aineiston analysointiin hyödynnettiin SPSS-ohjelmistoa, ja menetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa, ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä, T-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Tulokset osoittivat, että opettajat pitivät sosiaalisia ja psyykkisiä tavoitteita liikunnassa varsin tärkeinä. Opetusmenetelmien osalta motoristen taitojen oppimista edistäviä menetelmiä käytetään opetuksessa fyysisiä, ja sosiaalisia sekä psyykkisiä tavoitteita edistäviä harvemmin. Laajempi koulutustausta, monipuolisempi harrastuneisuus liikunnassa, sekä valmennus- ja ohjauskokemus olivat yhteydessä opettajien korkeampaan pätevyyden kokemukseen sisältötiedon osalta. Koulutustausta ja harrastuneisuus liikunnassa olivat positiivisesti yhteydessä myös muihin koetun pätevyyden osa-alueisiin, sekä motorisia taitoja edistävien opetusmenetelmien käyttöön.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka liikuntapedagogista osaamista esimerkiksi sisältötiedon osalta voi kartuttaa myös liikunnan harrastuneisuudella sekä valmennus- ja ohjauskokemuksella, ovat korkeakoulutasoiset liikuntapedagogiikan opinnot erittäin perusteltuja opettajien osaamisen kannalta. Opettajien liikuntapedagogisissa opinnoissa olisi hyvä korostaa motoristen taitojen opettamisen tärkeyttä, ja niiden merkitystä lasten liikunta-aktiivisuuden ja hyvinvoinnin kannalta.
Avainsanat: Liikuntapedagogiikan opinnot, alakoulun liikunnanopetus, opetussuunnitelman perusteet, motoriset perustaidot, koettu pätevyys
|
|---|