| Yhteenveto: | Childhood overweight and obesity are major public health concerns with long-term consequences. While the rate of increase has slowed, the prevalence of overweight in Finland remains high and unequally distributed across population groups. Children’s weight development is influenced not only by individual factors such as genetics and gender but also by various family and environmental factors, including socioeconomic status and living environment. Early childhood is a critical stage for obesity prevention, highlighting the importance of understanding the associated factors.
The literature review is the first part of a two-part master’s thesis. Its purpose was to synthesize existing research and structure the key concepts and theoretical framework of the thesis. In addition, the review served to assess research needs for the second part of the thesis – the article manuscript.
The review aimed to examine how sociodemographic factors, particularly indicators of family socioeconomic status, are associated with childhood overweight and obesity. It also explored the influence of the living environment on childhood obesity.
The findings suggest that sociodemographic factors contribute to health inequalities in early childhood and warrant further investigation, especially in relation to young children and weight-to-height ratio. Body mass index is commonly used to assess overweight, but its accuracy at the individual level is limited. The waist-to-height ratio has shown greater precision in identifying excess fat mass, indicating a need for further exploration of its use.
This research need is addressed in the second part of the thesis, which investigates the association between family sociodemographic factors and body mass index, overweight, waist-to-height ratio, and central obesity in Finnish children aged 3–4 years, using data from the SUNRISE Finland study.
Lapsuusajan ylipaino ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveysongelmia, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Suomessa ylipainon ja lihavuuden yleistyminen on hidastunut, mutta on yhä korkealla tasolla ja se jakautuu epätasaisesti väestöryhmien välillä. Lapsen painon kehitykseen vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten perimä ja sukupuoli, mutta myös useat perheeseen ja elinympäristöön liittyvät tekijät, kuten perheen sosioekonominen asema sekä asuinympäristö. Ylipainon ehkäisyn näkökulmasta varhaislapsuuteen kohdistuvat toimenpiteet voivat olla kaikkein vaikuttavimpia, joten lapsuusajan ylipainoon liittyvien ilmiöiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta ja artikkelikäsikirjoituksesta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota aiempaa tutkimustietoa sekä jäsentää tutkielman kannalta keskeisiä käsitteitä ja teoreettista viitekehystä. Lisäksi katsaus toimi tutkimustarpeen arviointikeinona pro gradu -tutkielman toiselle osalle – artikkelikäsikirjoitukselle. Katsauksen tavoitteena oli selvittää, miten sosiodemografiset tekijät, erityisesti perheen sosioekonomista asemaa kuvaavat indikaattorit, ovat yhteydessä lapsuusajan ylipainoon ja lihavuuteen. Lisäksi selvitettiin tutkimustietoa asuinympäristön yhteydestä lasten ylipainoisuuteen.
Katsauksen perusteella voidaan todeta, että varhaislapsuudessa ilmeneviin terveyseroihin liittyy tunnistettavia sosiodemografisia tekijöitä, joiden yhteyksiä lasten kehonkoostumukseen tulisi tutkia lisää, sillä erityisesti pienten lasten ja vyötärö-pituussuhteen osalta tutkimusnäyttö on vähäistä. Ylipainon arviointiin käytetään usein painoindeksiä, mutta sen tarkkuus yksilötasolla on rajallinen. Vyötärö-pituussuhteen on todettu olevan tarkempi ylimääräisen rasvamassan havaitsemisessa, joten sen käyttöä tulisi tutkia lisää.
Tähän tutkimustarpeeseen pyritään vastaamaan tämän pro gradu -tutkielman toisessa osassa, artikkelikäsikirjoituksessa, jonka tavoitteena on selvittää, miten perheen sosiodemografiset tekijät ovat yhteydessä 3–4-vuotiaiden suomalaisten lasten painoindeksiin, ylipainoon, vyötärö-pituussuhteeseen ja keskivartalolihavuuteen. Artikkelissa käytetty tutkimusaineisto pohjautuu SUNRISE Finland -tutkimushankkeeseen ja siinä kerättyyn aineistoon.
|
|---|