| Yhteenveto: | Viik, J. 2025. Liikuntakuormituksen intensiteetin vaikutus sytokiinivasteeseen hyvän ja huonon kestävyyskunnon omaavilla naisilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 35 s.
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee liikuntakuormituksen intensiteetin yhteyttä akuutin IL-6-, TNF-a- ja IL-10-vasteen voimakkuuteen terveillä aikuisilla naisilla. Aikaisempien tutkimuksien perusteella liikuntaharjoittelun tiedetään nostavan akuutisti näiden tulehdusreaktion säätelyyn liittyvien sytokiinien määrää. Intensiteetin vaikutus vasteen suuruuteen on kuitenkin vielä epäselvä. Lisäksi tutkimustieto kestävyyskunnon ja sytokiiniaineenvaihdunnan välisistä yhteyksistä on puutteellista. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, eroavatko matalatehoisen kuormituksen ja HIIT-kuormituksen jälkeiset sytokiinivasteet toisistaan ja vaikuttaako kestävyyskunto näihin eroihin.
Tutkielman aineisto on osa Jyväskylän yliopistossa vuosina 2022–2023 kerättyä HiPrOxy-tutkimuksen aineistoa. Lopullinen aineisto koostui yhteensä 17 tutkittavasta (ikä = 31,6, BMI = 23,3). Kaikki tutkittavat suorittivat tutkimuksen aikana kertaalleen sekä vauhdiltaan tasaisen matalatehoisen kuormituksen (60 min, 90 % aerobisesta kynnyksestä) että HIIT-kuormituksen (4 x 4 min; 3 min palautus, 105 % anaerobisesta kynnyksestä) erillisinä mittauspäivinä. Sytokiinipitoisuuksien arvioimista varten otettiin verinäytteet sekä ennen että mahdollisimman pian kuormitusten päättymisen jälkeen. Kuormituksien väliset tilastolliset analyysit suoritettiin Wilcoxonin testillä. Kuntoryhmien välisten erojen tarkastelemista varten tutkittavat jaettiin analysointivaiheessa hyvä- (n=8, VO2max=48,1 ml/kg/min) ja huonokuntoisten (n=6, VO2max=33,4 ml/kg/min) ryhmiin VO2max:in perusteella, jolloin muutama tutkittava putosi pois aineistosta. Kuntoryhmien välisiä eroja tarkasteltiin Mann-Whitney -testillä.
Tuloksissa IL-6-pitoisuuden muutos oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi matalatehoisen kuormituksen yhteydessä HIIT-kuormitukseen verrattuna (std. testisuure= -2,438, p=0,013). Sen sijaan TNF-- ja IL-10-pitoisuuksien muutoksissa ei ollut eroja kuormituksien välillä. Kuntoryhmien välillä ei havaittu eroja minkään sytokiinin pitoisuudessa kummankaan liikuntakuormituksen yhteydessä.
Tulokset ovat ristiriidassa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kanssa, jossa liikunnan intensiteetti ja IL-6-pitoisuus ovat olleet positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Vaikuttaa siltä, että IL-6-pitoisuuden suurempi nousu matalatehoisen kuormituksen yhteydessä saattaa liittyä sen rooliin energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Lisäksi liikuntakuormituksen kesto on todennäköisesti intensiteettiä tärkeämpi sytokiinivastetta määrittävä tekijä. Tulevaisuudessa kaivataan lisää intensiteetin ja keston yhteisvaikutusta tarkastelevaa ja sukupuolia vertailevaa tutkimusta.
Asiasanat: sytokiinit, kestävyyskunto, tulehdusreaktio, liikuntaharjoittelu
|
|---|