| Yhteenveto: | Sinivuori, I. 2025. Hermolihasjärjestelmän väsyminen erilaisten nopeusvoimakuormitusten aikana teholajiurheilijoilla ja harjoittelemattomilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväsky-län yliopisto, valmennus- ja testausoppi pro gradu -tutkielma, 48s.
Hermolihasjärjestelmä koostuu lihaksistosta ja hermostosta. Sen osista luustolihaksisto ja ääreishermoston sensoriset hermoradat vastaavat ihmisen tahdonalaisista liikkeistä. Pitkittyneet tai voimakkaat lihassupistukset aiheuttavat lihasväsymystä. Hermolihasjärjestelmän väsymystä voidaan arvioida esimerkiksi elektromyografialla (EMG), tuotetun tehon sekä veren laktaattipitoisuuden avulla.
Nopeusvoimaharjoittelussa pyritään tuottamaan mahdollisimman suuri teho. Harjoittelu mahdollistaa useiden nopeiden lihassolujen jännitteen yhtäaikaisen purkamisen. Harjoittelu mahdollistaa suorituskyvyn ylläpitämisen pitkään kuormituksen ollessa kevyt. Toisaalta raskaassa kuormituksessa väsymys voi olla suurempaa tehokkaamman hermolihasjärjestelmän hyödyntämisen takia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hermolihasjärjestelmän väsyminen eroaa kahdessa erilaisessa nopeusvoimakuormituksessa. Lisäksi selvitettiin, onko väsymisessä eroa teholajiurheilijoiden ja harjoittelemattomien välillä.
Tutkimuksessa suoritettiin kaksi nopeusvoimakuormitusta, jotka sisälsivät seitsemän kuuden toiston kyykkysarjaa. Käytetyt kuormat olivat 50% ja 75% yhden toiston maksimista (1RM). Mittaukset toteutettiin kuudelle teholajiurheilijalle ja kahdeksalle harjoittelemattomalle. SENIAM ohjeistuksen mukaan asetettiin pintaelektrodit EMG:n mittaamiseksi etureidestä, takareidestä sekä isosta pakaralihaksesta. Lisäksi mitattiin toistossa tuotettu teho sekä veren laktaattipitoisuus ennen, puolivälissä ja jälkeen kuormituksen sormenpääverinäytteellä.
50% 1RM kuormitus ja 75% 1RM kuormitus erosivat toisistaan tehontuoton ja laktaattipitoisuuksien osalta, mutta EMG:n tuloksissa kuormitusten välillä oli vain yksittäisiä muutoksia. 50% kuormituksessa urheilijoiden EMG: neliöllinen keskiarvo (RMS), teho ja laktaatti olivat suurempia kuin harjoittelemattomilla. Erot tehon tuotossa poistuivat, kun absoluuttiset arvot vaihdettiin relatiivisiin. EMG:n tehospektrin keskitaajuudessa (MPF) ei ollut ryhmien välillä eroa. 75% kuormituksessa urheilijoiden ja harjoittelemattomien välillä oli vain yksittäisiä eroja RMS ja MPF arvoissa. Urheilijoiden teho oli korkeampi absoluuttisilla arvoilla. Relatiivisilla arvoilla ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja, mutta urheilijoiden teho laski kuormituksen aikana aikaisemmin ja enemmän. Laktaatin osalta urheilijoiden veren laktaattipitoisuus oli merkittävästi korkeampi.
50% 1RM kuormitus aiheuttaa vähemmän hermolihasjärjestelmän väsymistä kuin 75% 1RM kuormitus. Nopeusvoimaa kehittävässä harjoittelussa kannattaakin siis suosia pienempiä kuormia, jos halutaan ylläpitää suorituskykyä koko harjoituksen ajan tai esimerkiksi seuraavaan harjoitukseen on lyhyt palautumisaika. Urheilijat väsyvät enemmän kuin harjoittelemattomat erityisesti raskaammassa kuormituksessa, mikä voi kertoa heidän kyvystään hyödyntää hermolihasjärjestelmää tehokkaammin kuin harjoittelemattomilla.
Asiasanat: Nopeusvoimaharjoittelu, Voimaharjoittelu, Suorituskyky, Elektromyografia, Teho, Veren laktaattipitoisuus
|
|---|