| Yhteenveto: | Työpaikan veto- ja pitovoima voidaan nähdä työpaikkaan liittyvinä tekijöinä, jotka houkuttelevat uusia työntekijöitä työskentelemään organisaatiossa ja kannustavat nykyisiä työntekijöitä jatkamaan siellä työskentelyä. Veto- ja pitovoiman tukeminen on yksi Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden toimeenpanosuunnitelman 2024–2027 toimenpiteistä. Veto- ja pitovoiman parantaminen on nostettu myös Helsingin kaupungin strategiassa yhdeksi tavoitteeksi. Suomessa tehtyjä fysioterapiapalveluiden veto- ja pitovoimatekijöitä käsitteleviä tutkimuksia löytyy vähän ja tuorein kansainvälinen tutkimus on pitkälti määrällistä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin fysioterapiapalveluissa työskentelevien fysioterapeuttien kokemuksia työpaikkansa veto- ja pitovoimatekijöistä.
Tämä pro gradu -tutkielma oli laadullinen haastattelututkimus, joka toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimus pohjaa löyhästi fenomenologiseen lähestymistapaan. Aineisto kerättiin hyödyntäen puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut toteutettiin Zoom-etäyhteydellä yksilöhaastatteluina lokakuussa 2024. Haastateltavina oli kahdeksan Helsingin kaupungin avo- sekä sairaalafysioterapiassa työskentelevää fysioterapeuttia. Haastattelut litteroitiin ja haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysillä. Aineistosta muodostui neljä pääluokkaa liittyen kokemuksiin 1) johtamisesta, 2) etuuksista, 3) sidosryhmistä sekä 4) työhyvinvoinnista. Pääluokat muodostuivat 12 yläluokasta, jotka on muodostettu 41 alaluokasta. Alaluokat on puolestaan muodostettu 177 alkuperäisilmauksesta.
Esihenkilötyöstä, työyhteisöstä ja vaikuttamismahdollisuuksista nousi esille sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Iso organisaatio nähtiin vakaana, joskin asioiden koettiin etenevän organisaatiossa hitaasti. Viestinnän paljous koettiin haasteeksi ja myös tiedonkulussa koettiin voivan olla haasteita. Koulutuksiin pääsyn, vakinaistamisen ja sijaisuuksien kriteereihin kaivattiin läpinäkyvyyttä. Palkkausta, perehdytystä ja resurssointia tulisi tutkittavien kokemusten mukaan kehittää. Asiakkaat koettiin voimavarana ja moniammatillinen yhteistyö antoisana ajoittaisista haasteista huolimatta. Työnantaja koettiin koulutusmyönteisenä, mutta koettiin, että talon sisäistä osaamista ei hyödynnetä riittävän hyvin. Henkisen kuormituksen koettiin kasvaneen, kun taas fyysisen kuormituksen koettiin vähentyneen.
Sisällönanalyysissä muodostetut luokat sisälsivät sekä työpaikan veto- ja pitovoimaa edistäviä että heikentäviä tekijöitä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi fysioterapeuttien johtamisessa sekä työelämän käytäntöjen kehittämisessä työntekijäystävällisemmiksi.
|
|---|