| Yhteenveto: | TIIVISTELMÄ
Tuppuri, L. 2025. Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja sen yhteys mielen hyvinvointiin: WHO-Koululaistutkimuksen 2022 tuloksia. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen pro gradu -tutkielma, 52 s., 1 liite.
Nykynuorille on tarjolla enemmän erilaisia tupakan korvaavia tuotteita kuin koskaan ennen. Uusien tuotteiden myötä nuorten nikotiinin kulutus on jälleen useiden vuosien laskevan trendin jälkeen tasaantumassa tai jopa kääntymässä nousuun. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön tiedetään olevan merkittävä sairastumis- ja kuolleisuusriskiä lisäävä tekijä, ja esimerkiksi nuoruudessa aloitettu tupakointi jatkuu usein myös aikuisiällä. Fyysisten terveyshaittojen lisäksi tuotteiden käyttö on yhdistetty myös lisääntyneisiin mielenterveyshaasteisiin. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää 7.- ja 9.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön yleisyyttä ja eroja käytössä sukupuolten ja luokka-asteiden välillä. Lisäksi tarkastellaan tupakan, nuuskan ja sähkötupakan käytön yhteyttä nuorten mielen hyvinvointiin.
Pro gradu -tutkielma on toteutettu WHO-Koululaistutkimuksen 2022 aineistosta. Aineisto koostuu suomalaisista 7.- ja 9.-luokkalaisista (n=2406). Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä selvitettiin kyselytutkimuksessa kysymällä, kuinka usein nuoret polttavat tupakkaa ja nuuskaavat tällä hetkellä ja ovatko he käyttäneet sähkötupakkaa viimeisen 30 päivän aikana. Mielen hyvinvointia mitattiin WHO-5-väitesarjalla, jonka summapistemäärä kertoo mielen hyvinvoinnin tilasta. Tuotteiden käytön yleisyyttä tarkasteltiin frekvenssijakaumien, ristiintaulukoinnin, Khiin neliötestin ja luottamusvälitarkastelun avulla, ja käytön yhteyttä mielen hyvinvointiin tarkasteltiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä.
Suurin osa 7.- ja 9.-luokkalaisista nuorista ei käyttänyt tupakkaa, nuuskaa tai sähkötupakkaa. Kaikkien tutkimuksessa tarkasteltujen tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö oli yleisintä 9.-luokkalaisten poikien keskuudessa ja vähäisintä 7.-luokkalaisilla tytöillä. Kun tarkasteltiin yksitellen tupakkaa, nuuskaa ja sähkötupakkaa suhteessa mielen hyvinvointiin, havaittiin tupakalla ja sähkötupakalla olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys heikentyneeseen mielen hyvinvointiin. Tämä yhteys säilyi, kun malleihin lisättiin selittäviksi muuttujiksi sukupuoli ja luokka-aste. Nuuskan käytöllä yhteys heikentyneeseen mielen hyvinvointiin havaittiin vasta, kun malliin lisättiin sukupuoli ja luokka-aste. Ne nuoret, jotka eivät käyttäneet kyseisiä tuotteita, kokivat siis todennäköisemmin mielen hyvinvointinsa hyväksi.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö vaikuttaisi siis olevan yhteydessä mielen hyvinvointiin 7.- ja 9.-luokkalaisilla nuorilla. Käytön yhteys mielen hyvinvointiin on tärkeää saattaa niin nuorten kuin aikuistenkin tietoon, ja tätä yhteyttä olisi tärkeää korostaa myös nuorille suunnatussa ennaltaehkäisevässä päihdetyössä. Koska tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on selkeästi yhteydessä yläkouluikään, olisi suunnitelmallinen päihdekasvatus aloitettava jo varhaisessa vaiheessa, ja sen tulisi jatkua katkeamattomasti läpi yläkoulun. Jatkossa tutkimusta tarvitaan lisää esimerkiksi siitä, miten Suomessakin myyntiin vapautettujen nikotiinipussien käyttö on yhteydessä mielen hyvinvointiin ja miten jo olemassa olevat mielen hyvinvoinnin haasteet voivat johtaa päihteiden käyttöön.
Asiasanat:
tupakkatuotteet, nikotiinituotteet, tupakka, nuuska, sähkösavukkeet, mielenterveys, nuoret
|
|---|