| Yhteenveto: | Tämä maisterintutkielma käsittelee KÄMMEN-YLÖS-viittoman käyttöä suomalaisessa viittomakielessä. KÄMMEN-YLÖS on todettu laajasti käytetyksi ja monifunktionaaliseksi eri viittomakielissä, mutta tekstilajien välistä systemaattista vertailua ei ole aiemmin tehty. KÄMMEN-YLÖS-viittoma ei ole ollut suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa keskiössä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää: (1.) miten usein KÄMMEN-YLÖS-viittoma esiintyy suomalaisen viittomakielen korpuksen keskustelu- ja tarina-aineistossa, (2.) mitkä ovat KÄMMEN-YLÖS-viittoman käyttöfunktiot keskustelu- ja tarina-aineistossa ja (3.) onko funktioissa eroja kahden tekstilajin välillä. Aineistona käytetään CFINSL-korpuksen tehtäviä 2 ja 5, joihin KÄMMEN-YLÖS on valmiiksi annotoitu. Koko aineistosta tutkitaan KÄMMEN-YLÖS-viittoman frekvenssi ja suhteellinen osuus, ja pienemmästä neljän viittojan aineistosta analysoidaan funktioita. Tutkimuksessa yhdistyvät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät.
Tulokset osoittavat, että KÄMMEN-YLÖS on frekventimpi keskusteluissa. KÄMMEN-YLÖS-viittomalla ilmennetään vuorovaikutuksellisia, modaalisia ja kieliopillisia pääfunktioluokkia molemmissa tekstilajeissa, mutta mikrofunktioiden jakautumisessa on eroja. Keskusteluissa painottuvat tilastollisesti merkitsevästi vuorovaikutukselliset funktiot, kun taas tarinoissa kieliopilliset funktiot. Modaalisten funktioiden määrässä ei havaittu merkitsevää eroa. Lisäksi aineistossa on tekstilajikohtaisia pääfunktioluokkien yhdistelmiä ja luokittelemattomia esiintymiä.
The topic of this master’s thesis is the use of the PALM-UP sign in Finnish Sign Language. The PALM-UP sign is widely used and multifunctional across various sign languages, but no systematic comparisons between text types have been conducted before. In Finnish Sign Language research, the PALM-UP sign has not previously been the primary focus.
The aim of this thesis is to investigate: (1.) how frequently the PALM-UP sign occurs in conversational and narrative data in the Finnish Sign Language corpus, (2.) the functions of the PALM-UP sign in these two text types, and (3.) whether there are differences in the functions between conversational and narrative data.
The research material used for this thesis is drawn from task 2 and task 5 of the CFISNL corpus, in which the PALM-UP sign had been previously annotated. Frequency and relative frequency are studied from the entire dataset, while functions are analysed in a smaller subset consisting of four signers. This study combines quantitative and qualitative methods.
The results show that the PALM-UP sign is more frequent in conversations. The sign has interactional, modal, and grammatical macro functions in both text types, but there are differences in the distribution of micro functions. Interactional functions were statistically significantly more frequent in conversations, while grammatical functions were more prominent in narratives. No statistical difference was found in the frequency of modal functions. In addition, combinations of macro functions and unclassifiable cases were observed.
|
|---|