Tampere-Orivesi-Jämsä-Jyväskylä-oikoradan linjausvaiheita Jyväskylän kauppakamarin myötävaikutuksen alla 1930–1960

Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään taustavaikuttajia sille, että Orivesi-Jyväskylä-oikorata saatiin loppujen lopuksi valmiiksi. Prosessi oli huomattavan pitkä. Ensimmäisiä suunnitelmia oikoradan rakentamiseksi tehtiin jo 1900-luvun alussa esimerkiksi Heinolan suuntaan. Myöhemmin rakennussuunnitte...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Mäkinen, Paavo
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103236
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään taustavaikuttajia sille, että Orivesi-Jyväskylä-oikorata saatiin loppujen lopuksi valmiiksi. Prosessi oli huomattavan pitkä. Ensimmäisiä suunnitelmia oikoradan rakentamiseksi tehtiin jo 1900-luvun alussa esimerkiksi Heinolan suuntaan. Myöhemmin rakennussuunnittelun linjauksia tarkennettiin Oriveden suunnasta, koska radan rakentaminen kohti Jämsää ja Jämsänkoskea oli aloitettu ennen talvi- ja jatkosotaa. Pitkän ja monivaiheisen rakennusprosessin takia olen keskittynyt tarkastelemaan vaikuttamistoimintaa vuosien 1930–1960 välisenä aikana. Koko ratayhteyden valmiiksi saattaminen kesti huomattavasti pidempään, ensimmäiset rakennustyöt Oriveden-Jämsänkosken välillä alkoivat marraskuussa 1938 ja koko rataosuus Jyväskylään asti avattiin liikenteelle vasta 1. marraskuuta 1977. Tämän vuoksi koko ajanjakson tarkastelu ei ole erityisen hedelmällistä varsinkin, kun rautatieharrastajat ovat mekaanisen rakennusprosessin käsitelleet jo omissa julkaisuissaan. Talouselämän intressit olivat radan rakentamisen suunnittelun taustalla, sillä Keski-Suomen merkittävimmät teollisuuden toimijat, etunenässä metsäyhtiöt olivat ajamassa uutta suorempaa ratalinjausta kohti Etelä-Suomea ja alueen satamia, koska olemassa oleva vuonna 1897 valmistunut rautatieyhteys Haapamäen kautta Tampereelle katsottiin tarpeettoman pitkäksi ja hitaaksi. Keski-Suomen teollisuusala kohdisti vaikuttamistoimintaa oman etujärjestönsä, Jyväskylän kauppakamarin, nykyisen Keski-Suomen kauppakamarin kautta päättäjiin ja lähetti delegaatioita kertomaan asian tärkeydestä. Ratahankkeesta keskusteltiin puolesta ja vastaan eri medioissa ja toisaalta useampia muitakin tie- ja ratahankkeita kilpaili valtion rajallisista resursseista. Yksi suurimpia kilpailijoita oli Tampereen-Seinäjoen oikorata, joka valmistuikin jo 1970-luvun alussa. Monien keskeytysten ja varojen loppumisen jälkeen valmista tuli. Tutkimuksessa lähdeaineistossakin maininnat ratahankkeen edistymisestä vähenevät tutkimusajankohdan loppua kohti. 1960-luvule tultaessa uskottiin jo viimein radan valmistuvan ja siksi maininnat hankkeesta vähenivät.