| Summary: | Lisääntynyt maahanmuutto heijastuu kotouttavien palveluiden kasvaneeseen tarpeeseen. Kotoutuminen on laaja ja moniulotteinen prosessi, jota on mahdollista suunnitella ja edistää kotoutumissuunnitelman ja kotoutumiskoulutuksen avulla. Kotoutumiskoulutuksella on vahva työelämäpainotteinen ja yhteiskuntaorientoiva tavoite. Kotoutumiskoulutuksessa tähdätään eurooppalaisen viitekehyksen mukaiseen B1.1-kielitaitotasoon, joka vastaa itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaitotasoa.
Tämä tutkielma tarkastelee kotoutumiskoulutuksen osallistujien käyttämiä kieliä ja kieliympäristöjä arjen eri tilanteissa. Tutkielma pohjautuu yhteiskunnalliseen maahanmuuton ja kotoutumiskoulutuksen viitekehykseen sekä monikielisyyttä ja erilaisia kieliympäristöjä koskevaan teoriaan. Aineistoni koostuu kuudesta kotoutumiskoulutuksessa opiskelevalta opiskelijalta kerätystä kellotaulutehtävästä sekä näiden opiskelijoiden haastatteluista. Kellotaulutehtävä havainnollistaa opiskelijoiden monimuotoisia kielenkäyttötilanteita sekä heidän käsityksiään kielestä. Kotoutumiskoulutuksessa laaditun kellotaulutehtävän lisäksi opiskelijoita haastateltiin tehtävään ja kielenkäyttötilanteisiin liittyen. Aineiston tarkoituksena on havainnollistaa opiskelijan kielellistä vuorokautta visuaalisesti ja tarkentaa sitä haastattelun avulla. Valmista aineistoa lähestytään sisällönanalyysin sekä teemoittelun kautta. Sisällönanalyysissä aineistosta erotetaan esiin nousseet teemat. Teemojen avulla aineistosta esiin nousseita havaintoja sidotaan teoriaohjaavasti osaksi teoreettista viitekehystä. Analyysimenetelmällä on mahdollista säilyttää luovuus, pohdinta sekä teoreettinen pohja. Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Mitä kieliä kotoutumiskoulutuksen osallistujat käyttävät eri tilanteissa arjessaan?
2. Miten kotoutumiskoulutuksen osallistujien kieliympäristö heijastuu heidän kellotaulutehtävissään ja haastatteluissa kuvaamissaan kielikäytänteissä?
Tutkimustulosten ja analyysin perusteella kotoutumiskoulutuksen osallistujat käyttävät sekä äidinkieltään että suomen kieltä monimuotoisesti koulussa ja sen ulkopuolella. Suomen kielen käyttäminen korostui koulun ulkopuolella arkisissa tilanteissa. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat sosiaalisten kontaktien määrään ja siten myös suomen kielen käyttämiseen erilaisissa kieliympäristöissä. Kieliympäristön vaikutus näkyy kielen valinnassa ja monikielisissä kielikäytänteissä. Vieraassa kieliympäristössä opiskelijat ovat löytäneet keinoja helpottaakseen haasteellisia vuorovaikutustilanteita. Kellotaulutehtävä osoittautui relevantiksi tavaksi havainnollistaa kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien oppijoiden kieliympäristöä ja monikielisyyttä.
|
|---|