| Yhteenveto: | Achieving health benefits through self-tracking devices, such as smart watches or rings, could lead to savings in public health services. However, users of self-tracking devices do not properly commit to using these devices to achieve these long-term goals. Thus, this master’s thesis aimed to map factors related to committing to these devices from the point of view of everyday life, trust, and relation to self. The first part of this thesis was conducted as a narrative review first focusing on self-tracking. The second part of the review concentrated on philosopher Michel Foucault, his oeuvre, and related literature with a focus on subjectivation, the way in which a subject objectifies itself via a moral. This concept was also applied to self-tracking. The empirical part of the study was based on the forementioned concept. Thematic interviews were conducted by interviewing six exercising university students who had used either or both a smart watch or a smart ring for at least two years. Different goals, expectations, and roles for the devices were recognised from the interviews. Based on this and literature, an expectation-based model of establishing trust was designed. Previously, at least in the case of trust, expectations have not been emphasised in such manner. Also differing from previous research, the interviews regarded everyday life exceptions, such as festivities, illness, and vacation. Thus, new perspectives were considered. Based on the interviews and literature, 15 distinct roles for self-tracking devices were identified. These could be used in managing expectations in marketing, for instance. The roles vary depending on the use and trust towards the device. The devices are mostly active and increase user agency, although excessively trusting the device causing dependency can reduce agency. Especially considering the future could be beneficial. Of the identified roles, especially “healthcare professional” and “coach” should be studied further. Their health-oriented and proactive approach in addition with customisable and long-term goals recommended by the self-tracking devices could be key to improving user commitment to these devices by better aligning with users’ expectations and goals.
Itseseurantalaitteiden, kuten älykellojen ja -sormusten, avulla voidaan saavut-taa terveyshyötyjä, jotka voisivat vähentää terveydenhuoltokustannuksia. Käyttäjät eivät kuitenkaan sitoudu käyttöön tarpeeksi, jotta hyötyjä saavutettaisiin. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli siis kartoittaa sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä luottamuksen ja itsesuhteen näkökulmasta arkisessa kontekstissa. Tutkimuksen ensimmäinen osa suoritettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ensin itseseurantaan liittyen. Kirjallisuuskatsauksen toinen osa käsitteli lyhyesti filosofi Michel Foucault’n tuotantoa keskittyen itsesuhteen muodostumiseen moraalin kautta. Itsesuhteen muodostumisen eli subjektivaation käsitteistö toimi empiirisen osion teoriapohjana. Myös käsitteistön soveltumista itseseurantaan pohdittiin. Empiirinen tutkimus toteutettiin teemahaastattelemalla kuutta kuntoilevaa korkeakouluopiskelijaa, jotka olivat käyttäneet jotain älykelloa tai -sormusta vähintään parin vuoden ajan. Haastattelujen avulla tunnistettiin erilaisia käyttöön liittyviä tavoitteita, odotuksia sekä laitteiden asemia. Näiden sekä kirjallisuuden pohjalta muodostettiin hahmotelma odotuksiin pohjautuvan luottamuksen rakentumisesta. Näkemys odotusten merkityksestä luottamukselle oli asia, jota aikaisemmassa kirjallisuudessa ei ollut korostettu. Haastatteluissa käsiteltiin muista tutkimuksista poiketen myös arjen poikkeuksia, kuten juhlintaa, sairautta ja lomaa, jolloin arkea käsiteltiin erilaisesta näkökulmasta kuin aiemmin. Haastattelujen ja kirjallisuuden avulla itseseurantalaitteille koottiin 15 erilaista roolia tai asemaa, joista voisi olla hyötyä odotusten hallinnassa esimerkiksi markkinoinnissa. Laitteiden roolit vaihtelevat käyttötarkoitusten sekä luottamuksen mukaisesti. Laitteet ovat useimmiten aktiivisia ja toimijuutta lisääviä, mutta liiallisen luottamuksen seurauksena ne voivat myös vähentää toimijuutta. Etenkin tulevaisuus olisi hyvä huomioida laitekehityksessä. Erityisesti laitteen asemaa terveydenhoitajana sekä valmentaja olisi kannattavaa tutkia eteenpäin. Koska roolit painottavat terveyttä ja aktiivista lähestymistapaa, ne voisivat muokattavien pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa paremmin sitouttaa käyttäjänsä huomioimalla käyttäjien odotukset ja tavoitteet.
|
|---|