| description |
Vapaa-ajan ja työperäisen fyysisen aktiivisuuden on aiemmin ajateltu tuovan samankaltaisia terveyshyötyjä, mutta työperäisellä fyysisellä kuormituksella voi kuitenkin olla käänteinen vaikutus terveyteen. Työperäinen fyysinen kuormitus on yhdistetty kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin sekä kokonaiskuolleisuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko työperäisellä fyysisellä kuormituksella yhteyttä sekä kokonaiskuolleisuuteen että sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Lisäksi selvitettiin, säilyykö yhteys elintapa-, koulutus- ja sukupuolitekijöistä huolimatta.
Tutkimuksen aineisto oli vanhemmasta suomalaisesta kaksoskohorttitutkimuksesta, jossa seurattiin ennen 1958 syntyneitä suomalaisia kaksosia. Tämän tutkimuksen tutkittavat olivat vastanneet vuoden 1981 kyselyyn olevansa työssä ja arvioineet työnsä fyysistä kuormittavuutta. Kuolleisuutta seurattiin vuosina 1981–2020. Työn fyysisen kuormittavuuden perusteella tutkittavat jaettiin neljään ryhmään: istumatyö (vertailuryhmä), kevyt työ, kohtalainen työ ja raskas työ. Kuolleisuutta analysoitiin Coxin regressioanalyysillä kolmella eri mallilla. Mallissa 1 tutkittiin työn fyysisen kuormittavuuden yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen iällä vakioituna. Mallissa 2 lisättiin mallin 1 muuttujien ohelle kovariaateiksi tupakointi, alkoholin käyttö, painoindeksi, terveydentila, koulutus ja sukupuoli. Malli 3 sisälsi mallin 2 muuttujien lisäksi vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden.
Mallissa 1 työperäinen fyysinen kuormitus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sekä kokonaiskuolleisuuteen että sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Raskaalla työllä oli suurin kokonaiskuolleisuuden riski (HR 1,46, p<0,001), mutta myös kevyt työ (HR 1,13, p<0,001) ja kohtalainen työ (HR 1,23, p<0,001) nostivat riskiä. Raskas työ (HR 1,67, p<0,001), kohtalainen työ (HR 1,25, p p<0,001) ja kevyt työ (HR 1,23, p=0,005) nostivat myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä istumatyöhön verrattaessa. Tilastollisesti merkitsevästi mallissa 2 ja 3 kohtalainen (HR 1,09, p=0,016) ja raskas työ (HR 1,11, p=0,049) lisäsivät kokonaiskuolleisuuden riskiä, mutta vain raskas työ (HR 1,20, p=0,043) lisäsi riskiä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, kun kovariaatit huomioitiin analyyseissä. Vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella ei ollut vaikutusta riskitasoihin.
Työperäinen fyysinen kuormitus lisäsi sekä kokonaiskuolleisuuden riskiä että sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä kuormituksen kasvaessa. Elintavoista, koulutustasosta ja sukupuolesta huolimatta yhteys työperäisen fyysisen kuormituksen ja kuolleisuusmuuttujien välillä säilyi. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ei vähentänyt työperäisen fyysisen kuormituksen kuolleisuusriskejä. Tutkimuksen perusteella uutena löydöksenä on, että istumatyö näyttäytyy parempana aiempaan paikallaanolon tutkimustietoon nähden. Raskaampaa työtä tekevien olisi hyvä olla tietoisia mahdollisista fyysisen työn haittavaikutuksista. Ennaltaehkäisyn vuoksi tärkeää olisi tunnistaa sydän- ja verisuonielimistöä rasittavat työtehtävät.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Joensuu, Laura", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Niemel\u00e4, Inka", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2025-06-09T05:54:43Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2025-06-09T05:54:43Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2025", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103207", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Vapaa-ajan ja ty\u00f6per\u00e4isen fyysisen aktiivisuuden on aiemmin ajateltu tuovan samankaltaisia terveyshy\u00f6tyj\u00e4, mutta ty\u00f6per\u00e4isell\u00e4 fyysisell\u00e4 kuormituksella voi kuitenkin olla k\u00e4\u00e4nteinen vaikutus terveyteen. Ty\u00f6per\u00e4inen fyysinen kuormitus on yhdistetty kohonneeseen syd\u00e4n- ja verisuonitautiriskiin sek\u00e4 kokonaiskuolleisuuteen. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, onko ty\u00f6per\u00e4isell\u00e4 fyysisell\u00e4 kuormituksella yhteytt\u00e4 sek\u00e4 kokonaiskuolleisuuteen ett\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Lis\u00e4ksi selvitettiin, s\u00e4ilyyk\u00f6 yhteys elintapa-, koulutus- ja sukupuolitekij\u00f6ist\u00e4 huolimatta.\n\nTutkimuksen aineisto oli vanhemmasta suomalaisesta kaksoskohorttitutkimuksesta, jossa seurattiin ennen 1958 syntyneit\u00e4 suomalaisia kaksosia. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tutkittavat olivat vastanneet vuoden 1981 kyselyyn olevansa ty\u00f6ss\u00e4 ja arvioineet ty\u00f6ns\u00e4 fyysist\u00e4 kuormittavuutta. Kuolleisuutta seurattiin vuosina 1981\u20132020. Ty\u00f6n fyysisen kuormittavuuden perusteella tutkittavat jaettiin nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n: istumaty\u00f6 (vertailuryhm\u00e4), kevyt ty\u00f6, kohtalainen ty\u00f6 ja raskas ty\u00f6. Kuolleisuutta analysoitiin Coxin regressioanalyysill\u00e4 kolmella eri mallilla. Mallissa 1 tutkittiin ty\u00f6n fyysisen kuormittavuuden yhteytt\u00e4 kokonaiskuolleisuuteen sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitautikuolleisuuteen i\u00e4ll\u00e4 vakioituna. Mallissa 2 lis\u00e4ttiin mallin 1 muuttujien ohelle kovariaateiksi tupakointi, alkoholin k\u00e4ytt\u00f6, painoindeksi, terveydentila, koulutus ja sukupuoli. Malli 3 sis\u00e4lsi mallin 2 muuttujien lis\u00e4ksi vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden.\n\nMallissa 1 ty\u00f6per\u00e4inen fyysinen kuormitus oli tilastollisesti merkitsev\u00e4sti yhteydess\u00e4 sek\u00e4 kokonaiskuolleisuuteen ett\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Raskaalla ty\u00f6ll\u00e4 oli suurin kokonaiskuolleisuuden riski (HR 1,46, p<0,001), mutta my\u00f6s kevyt ty\u00f6 (HR 1,13, p<0,001) ja kohtalainen ty\u00f6 (HR 1,23, p<0,001) nostivat riski\u00e4. Raskas ty\u00f6 (HR 1,67, p<0,001), kohtalainen ty\u00f6 (HR 1,25, p p<0,001) ja kevyt ty\u00f6 (HR 1,23, p=0,005) nostivat my\u00f6s syd\u00e4n- ja verisuonitautikuolleisuuden riski\u00e4 istumaty\u00f6h\u00f6n verrattaessa. Tilastollisesti merkitsev\u00e4sti mallissa 2 ja 3 kohtalainen (HR 1,09, p=0,016) ja raskas ty\u00f6 (HR 1,11, p=0,049) lis\u00e4siv\u00e4t kokonaiskuolleisuuden riski\u00e4, mutta vain raskas ty\u00f6 (HR 1,20, p=0,043) lis\u00e4si riski\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitautikuolleisuuteen, kun kovariaatit huomioitiin analyyseiss\u00e4. Vapaa-ajan fyysisell\u00e4 aktiivisuudella ei ollut vaikutusta riskitasoihin.\n\nTy\u00f6per\u00e4inen fyysinen kuormitus lis\u00e4si sek\u00e4 kokonaiskuolleisuuden riski\u00e4 ett\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitautikuolleisuuden riski\u00e4 kuormituksen kasvaessa. Elintavoista, koulutustasosta ja sukupuolesta huolimatta yhteys ty\u00f6per\u00e4isen fyysisen kuormituksen ja kuolleisuusmuuttujien v\u00e4lill\u00e4 s\u00e4ilyi. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ei v\u00e4hent\u00e4nyt ty\u00f6per\u00e4isen fyysisen kuormituksen kuolleisuusriskej\u00e4. Tutkimuksen perusteella uutena l\u00f6yd\u00f6ksen\u00e4 on, ett\u00e4 istumaty\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyy parempana aiempaan paikallaanolon tutkimustietoon n\u00e4hden. Raskaampaa ty\u00f6t\u00e4 tekevien olisi hyv\u00e4 olla tietoisia mahdollisista fyysisen ty\u00f6n haittavaikutuksista. Ennaltaehk\u00e4isyn vuoksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi tunnistaa syd\u00e4n- ja verisuonielimist\u00f6\u00e4 rasittavat ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by jyx lomake-julkaisija (jyx-julkaisija.group@korppi.jyu.fi) on 2025-06-09T05:54:43Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2025-06-09T05:54:43Z (GMT). No. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "51", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "CC BY 4.0", "language": null, "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Ty\u00f6per\u00e4isen fyysisen kuormituksen yhteys kuolleisuuteen", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202506095011", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntal\u00e4\u00e4ketieteen maisteriohjelma", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Master's Degree Programme in Sports and Exercise Medicine", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "ei tietoa saavutettavuudesta", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.accessibilityfeature", "value": "unknown accessibility", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "accessibilityfeature", "schema": "dc"}]
|