Yhteenveto: | Työura voidaan nähdä keskeisenä osana yksilön elämää, ja siten tärkeänä identiteetin sekä yksilön hyvinvoinnin lähteenä. Nykypäivän urakäsitykset korostavat työuran muodostumista työntekijän henkilökohtaisten kokemusten kautta, eikä sen enää nähdä rakentuvan pelkästään suoraviivaisena nousuna organisaation hierarkiassa. Työelämään astuva Z-sukupolvi tuo mukanaan uusia odotuksia ja arvoja, jotka vaikuttavat paitsi heidän työelämäkokemuksiinsa myös siihen, millä tavoin ja millä ehdoilla he ovat valmiita sitoutumaan työnantajaansa. Työelämän murros korostaa tarvetta ymmärtää syvemmin uuden sukupolven työelämäodotuksia ja sitoutumisen rakentumista sekä kehittää keinoja rakentaa työelämää, joka palvelee sekä työntekijöiden että työnantajien tarpeita.
Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan Z-sukupolven työelämää koske-vien odotusten sekä varsinaisen työn realiteettien kohtaamista suomalaisessa finanssialan organisaatiossa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään tunnistamaan tekijöitä, jotka saavat Z-sukupolven edustajat sitoutumaan työnantajaansa. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa Z-sukupolveen kuuluvaa finanssialan nuorta asiantuntijaa, joista kukin on työskennellyt kohdeorganisaation palveluksessa vasta maksimissaan kahden vuoden ajan. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittavat Z-sukupolven olevan hyvin kunnianhimoinen ja tavoitteellinen sukupolvi, jolle etenemismahdollisuudet sekä kilpailukykyinen palkka ovat keskeisimpiä työuran suuntaa ohjaavia tekijöitä. Näiden ohella Z-sukupolven voidaan tunnistaa arvostavan työn merkityksellisyyttä, kannustavaa työyhteisöä sekä ihmisläheistä ja suoraan palautteeseen perustuvaa esihenkilösuhdetta. Organisaatioon sitoutumisen rooli nähdään tulosten perusteella ristiriitaisena, mutta sitä edistävinä tekijöinä korostuu nimenomaan palkitsemisen ja työuralla etenemisen rooli.
|