| Summary: | Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten päihteiden käytön riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä tutkimalla yksinäisyyden ja sosiaalisen aseman (suosittuna ja torjuttuna olemisen) yhteyttä päihteiden käyttöön yhdeksännellä luokalla sekä nuori-äitisuhteen läheisyyden muuntavaa vaikutusta näihin yhteyksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin TIKAPUU 2 -tutkimushankkeen määrällistä aineistoa, joka on kerätty vuosina 2017–2021 kahdesta Keski-Suomen kunnasta luokkatilanteessa toteutetulla kyselyllä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 884 nuorta. Päihteiden käyttöä mitattiin päihdekohtaisista mittareista muodostetulla summamuuttujalla. Yksinäisyyttä mitattiin kysymyksellä ”Tunnetko koskaan itseäsi yksinäiseksi?” Sosiaalista asemaa mitattiin sosiometrisellä nimeämisellä, ja nimeämisistä muodostettiin kaksi dikotomista muuttujaa (”suositut” ja ”torjutut”). Nuori-äitisuhteen läheisyyttä mitattiin Child Parent Relationship Scale (CPRS) -mittarilla. Analyyseissa selvitettiin muuttujien välisiä yhteyksiä ja yhdysvaikutuksia käyttämällä yleistettyä lineaarista mallia. Nuori-äitisuhteen läheisyydellä oli tilastollisesti merkitsevä muuntava vaikutus nuoren suosittuna olemisen ja päihteiden käytön väliseen yhteyteen: kun läheisyys äitiin oli runsaampaa, päihteiden käyttö oli vähäisempää sekä suosituilla että ei-suosituilla nuorilla. Jatkotutkimuksessa näitä teemoja olisi tärkeää tutkia yhä laajemmin tämän tutkimuksen rajoitukset huomioon ottaen. Nuorten päihteiden käytön tutkiminen on olennaista, koska käyttö on hyvinvoinnille haitallista usealla tasolla ja voi vaikuttaa elämään myös pitkällä aikavälillä. Nuori-äitisuhteen läheisyyden suojaava vaikutus voi olla yksi huomionarvoinen tekijä nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä, ja aiheesta olisi hyvä tarjota tietoa myös äideille, jotta he tietävät, miten tukea nuorta.
The aim of this study was to investigate the risk and protective factors of adolescent substance use by studying how loneliness and social status relate to substance use in ninth graders, and how maternal closeness can moderate these relationships. The study utilized quantitative data
from the STAIRWAY 2 research project. The data were collected between 2017–2021 through a survey conducted in a classroom setting in two municipalities in Central Finland, with 884 participants. Substance use was measured with substance-specific questions, of which a sum variable was created. Loneliness was measured with the question “Do you ever feel lonely?”. Social status was measured with sociometric nomination, and two dichotomous variables were created (“popular” and “rejected”). Adolescent-perceived maternal closeness was measured with the Child Parent Relationship Scale (CPRS). Generalized linear model was used as the method of analysis to study associations and interactions between variables. Maternal closeness was found to have a statistically significant moderating effect on the relationship between popularity and substance use, but not between rejection and substance use, meaning that higher closeness was associated with lower substance use among both popular and non-popular adolescents. Substance use can be detrimental to the overall wellbeing of adolescents, so identifying both risk factors and protective factors is important, and further research on this topic is necessary. The protective role of maternal closeness is a noteworthy factor in the prevention of
adolescent substance use. Mothers should also be provided with information on the topic to help them support their child.
|
|---|