| Yhteenveto: | Lähde, J. 2025. Keski-ikäisten naisten koulutustason yhteys kiihtyvyysanturilla mitattuun fyy-siseen aktiivisuuteen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 55 s.
Koulutustasojen väliset terveyserot ovat haaste suomalaisessa yhteiskunnassa. Terveyseroja se-littää suurelta osin elintavat. Valtaosa fyysisen aktiivisuuden tutkimuksesta on koskenut vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisten keski-ikäisten naisten koulutustason yhteyttä työajan fyysiseen aktiivisuuteen, vapaa-ajan fyysiseen aktiivi¬suuteen ja kokonaisaktiivisuuteen kiihtyvyysanturilla mitattuna. Lisäksi tarkasteltiin selittääkö työajan fyysinen aktiivisuus koulutustason ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteyttä.
Tässä poikkileikkaustutkielmassa käytettiin Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) -tutkimuksen aineistoa. ERMA-aineisto koostui 47–55-vuotiaista Jyväskylässä ja sen lähikun¬nissa asuvista naisista (n = 643). Fyysinen aktiivisuus arvioitiin lantioon kiinnitetyllä Ac¬tiGraph- kiihtyvyysanturilla seitsemän päivän mittausjaksolla. Koulutustaso selvitettiin kysely¬lomakkeella ja jaoteltiin matalaan (peruskoulu, toinen aste, opistoasteen ammatillinen koulutus) ja korkeaan (ammattikorkeakoulukoulutus, korkeakoulututkinto, lisensiaatti- tai tohtorintut¬kinto). Fyysistä aktiivisuutta tarkasteltiin erikseen työajalla vakioituna 6 tunnin pitoajalle, va¬paa-ajalla vakioituna 10 tunnin pitoajalle ja kokonaisaktiivisuutena vakioituna 16 tunnin pito¬ajalle. Fyysinen aktiivisuus arvioitiin askeleiden, reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden ja aktiivisuuslukujen muuttujina. Matalan ja korkean koulutustason välisiä fyysisen aktiivisuu¬den muuttujien keskiarvoja vertailtiin kahden riippumattomien otosten t-testillä. Työajan fyy¬sisen aktiivisuuden vaikutusta koulutustason ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden väliseen yh¬teyteen tutkittiin lineaarisella regressiomallilla. Muuttujien välisiä korrelaatioita tarkasteltiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimella.
Korkeammin koulutetuille kertyi 4,6 minuuttia enemmän päivittäistä (p = 0,025) ja 4,6 minuut-tia enemmän vapaa-ajan (p = 0,005) reipasta ja rasittavaa fyysistä aktiivisuutta. Matalammin koulutetuille kertyi työajalla 508 askelta enemmän (p < 0,001). Työn kuormittavuus ei selittänyt koulutustason ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteyttä. Korkeampi työajan fyysinen aktii¬visuus oli yhteydessä korkeampaan vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen.
Keski-ikäisten naisten koulutustaso oli yhteydessä kiihtyvyysanturilla mitattuun fyysisen aktii-visuuteen. Korkeampi koulutustaso oli yhteydessä suurempaan vapaa-ajan liikunnan määrään. Matalampi koulutustaso oli yhteydessä fyysisesti kuormittavampaan työhön. Työkuormituksen mittaaminen on tärkeää fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa eri väestöryhmien liikkumistottu-musten tunnistamiseksi. Jatkotutkimusten tulisi pyrkiä tunnistamaan ja toteuttamaan keinoja naisten koulutustasojen välisten erojen kaventamiseksi sekä kerryttää tutkimustietoa eri ammat¬tiryhmien työkuormituksen vaikutuksesta fyysiseen aktiivisuuteen.
Asiasanat: koulutustaso, sosioekonominen asema, fyysinen aktiivisuus, työkuormitus
|
|---|