| Summary: | Ilmastonmuutos on vakava ajankohtainen ongelma, jonka yksi
lieventämismahdollisuus on hiilensidonta, jossa hiiltä sidotaan ilmakehästä ja
varastoidaan pitkäksi ajaksi. Luontopohjaisessa hiilensidonnassa hiiltä sidotaan
esim. kasvien fotosynteesin avulla tai syanobakteereilla. Luontopohjainen
hiilensidonta on kustannustehokas menetelmä, jolla on myös muita positiivisia
vaikutuksia, kuten resurssien säästäminen ja ekosysteemipalvelut. Tässä
tutkielmassa tutkittiin Keski-Suomen kuntien valmiuksia ottaa käyttöön
luontopohjaisia hiilensidontaratkaisuja paikkatietoanalyysillä ja kyselyllä.
Paikkatietoanalyysissä potentiaalia arvioitiin spatiaalisesti laskemalla yhteen
kuntien maataloustukien ulkopuolella olevien metsättömien alueiden, eri
metsäikäluokkien, kitumaiden, turvetuotannosta poistuneiden alueiden ja yli
50 %:sesti ojitettujen soiden pinta-ala. Kysely lähetetiin sähköpostilla Keski
Suomen kuntien kaavoittajille, metsävastaaville, ympäristönsuojelun
työntekijöille, seurakunnille, alueellisten metsänhoitoyhdistysten, Suomen
metsäkeskuksen asiantuntijoille, ja Pro Agrian asiantuntijoille. Tutkimuksessa
kävi ilmi, että hiilensidontaan sopivan alueen pinta-ala vaihtelee kuntien välillä.
Suurin potentiaalinen luontopohjaisen hiilensidonnan alue oli Karstulassa.
Seuravaksi suurimmat pinta-alat olivat Pihtiputaalla ja Keuruulla. Pienin pinta
ala oli Muuramessa, ja seuraavaksi pienimmät Luhangalla ja Toivakassa.
Luontopohjaisen hiilensidonnan lisäämisen kannalta sopivimmat alueet olivat
kitumailla, entisillä turvetuotantoalueilla ja yli 50 % ojitetuilla soilla.
Seurakuntien ja kuntien näkemys erosi toisistaan lailla ohjaamisen ja poliittisen
ohjaamisen tärkeydestä luontopohjaisessa hiilensidonnassa. Kuntien työntekijät
painottivat enemmän lakia ja politiikkaa kuin seurakuntien työntekijät. Yleisesti
ottaen suhtautuminen luontopohjaiseen hiilensidontaan oli positiivista. Lisäksi
Keski-Suomen kunnissa on tilaa lisätä luontopohjaista hiilensidontaa, joten
potentiaalia kunnissa on. Asenteita tutkimalla voidaan saada käsitys paikallisten
motivaatiosta hiilensidontaa kohtaan, mutta kyselytutkimuksessa ilmoitettu
suhtautuminen ei tarkoita, että hiilensidontaa edistäviä toimia tehtäisiin oikeasti.
Climate change is a serious and current issue, and one of mitigation strategies is
nature-based carbon sequestration, where carbon is sequestered from the
atmosphere. In nature-based carbon sequestration carbon is stored through
plants’ photosynthesis or with cyanobacteria. Nature-based carbon sequestration
is cost-efficient that also has additional positive impacts like saving resources and
ecosystem services. This research studied the readiness of municipalities in
Central Finland to implement nature-based carbon sequestration using spatial
data analysis and a survey. In the spatial data analysis, the potential was assessed
spatially by adding together the area of forestless areas outside the
municipalities' agricultural subsidies, different forest age classes, sparse lands,
areas that have ceased to be used for peat production, and peatlands, of which
more than 50% had been drained. The survey was sent by email to planners,
forest managers, environmental protection workers, congregations, experts from
the forest management association, the Finnish forest centre, and experts from
Pro Agria in the municipalities of Central Finland. The study revealed that the
suitable area varied between municipalities. The largest potential areas for
nature-based carbon sequestration were in Karstula, Pihtipudas and Keuruu.
Smallest areas were in Muurame, Luhanka and Toivakka. The areas most suitable
for increasing nature-based carbon sequestration were in peatlands, former peat
production areas and peatlands that were more than 50 % drained.
Congregations and municipalities had different views on the importance of legal
and political guidance in nature-based carbon sequestration. Municipal
employees emphasized law and policy more than parish employees. In general,
views on nature-based carbon sequestration were positive. Additionally, there is
space to add nature-based carbon sequestration, so municipalities have potential.
By researching views it is possible to get information on the attitudes of local
people towards nature-based carbon sequestration, but responses to a survey
doesn’t necessarily mean actions would be taken in reality.
|
|---|