Nuoruuden mitatun fyysisen kunnon yhteys koettuun fyysiseen kuntoon varhais- sekä myöhäiskeski-iässä: 45 vuoden seurantatutkimus.

Elenius, Oliver & Olli, Ville-Veikko. 2025. Nuoruuden mitatun fyysisen kunnon yhteys koettuun fyysiseen kuntoon varhais- sekä myöhäiskeski-iässä: 45 vuoden seurantatutkimus. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu - tutkielma, 58 s. Tutkimuksen tav...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Elenius, Oliver, Olli, Ville-Veikko
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103104
Kuvaus
Yhteenveto:Elenius, Oliver & Olli, Ville-Veikko. 2025. Nuoruuden mitatun fyysisen kunnon yhteys koettuun fyysiseen kuntoon varhais- sekä myöhäiskeski-iässä: 45 vuoden seurantatutkimus. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu - tutkielma, 58 s. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka nuoruudessa (12–18 v) vuonna 1976 mitattu fyysinen kunto on yhteydessä koettuun fyysiseen kuntoon varhaiskeski-iässä (37–43 v) vuonna 2001 sekä myöhäiskeski-iässä (57–63 v) vuonna 2021. Lisäksi tarkasteltiin koetun fyysisen kunnon pysyvyyttä keski-iän ja myöhäiskeski-iän välillä. Tutkimuksessa huomioitiin myös sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot mitatun ja koetun fyysisen kunnon yhteyksissä. Vuoden 1976 ikäryhmät jaettiin 12–15-vuotiaisiin ja 16–18-vuotiaisiin. Aineisto perustuu LISE-pitkittäistutkimukseen (n = 2796), josta muodostettiin lopullinen analyysiaineisto (n = 250). Siihen sisältyivät henkilöt, jotka olivat osallistuneet vuonna 1976 fyysisen kunnon mittauksiin sekä vastanneet koettua fyysistä kuntoa mittaaviin kyselyihin vuosina 2001 ja 2021. Lopullisessa aineistossa oli 139 miestä ja 111 naista. Tulokset osoittivat, että nuoruudessa mitattu fyysinen kunto oli yhteydessä myöhempään koettuun fyysiseen kuntoon. Sekä miesten että naisten fyysinen kunto nuoruudessa ennusti jossain määrin koettua kuntoa varhais- ja myöhäiskeski-iässä. 16–18-vuotiaana mitattu kunto ennusti koettua kuntoa paremmin kuin 12–15-vuotiaana mitattu kunto. Koetun fyysisen kunnon pysyvyydessä varhaiskeski-iästä myöhäiskeski-ikään havaittiin sukupuolten välisiä eroja eri fyysisen kunnon osa-alueilla. Selvin ero ilmeni koetun kestävyyden pysyvyydessä: miehillä pysyvyys oli tilastollisesti erittäin merkitsevä, kun taas naisilla se ei ollut merkitsevä. Tulokset korostavat nuoruuden fyysisen kunnon merkitystä myöhemmän iän fyysisen toimintakyvyn kokemukselle. Fyysiseen kuntoon tulisikin kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa elämänkulkua. Avainsanat: fyysinen kunto, koettu fyysinen kunto, voima, nopeus, kestävyys, notkeus, nuoruus, varhaiskeski-ikä, myöhäiskeski-ikä