| Yhteenveto: | Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien tapoja toteuttaa katsomuskasvatusta sekä heidän katsomuskasvatukselle antamiaan merkityksiä. Tutkimusten mukaan katsomuskasvatuksen toteuttamistavat ovat kirjavia, ja erityisesti ne herättävät keskustelua mediassa. Opettajien katsomuskasvatukselle antamia merkityksiä ei ole tutkittu yli 20 vuoteen. Tässä tutkimuksessa aineistona käytettiin kymmenen varhaiskasvatuksen opettajan yksilöhaastatteluja, jotka kerättiin vuoden 2023 aikana. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tuloksista selvisi, että katsomuskasvatusta toteutetaan tietoisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla toimintaa, yhteistyössä eri tahojen kanssa, lapsilähtöisesti, tukemalla lasta ihmisenä kasvamisessa, kulttuuriperintökasvatukseen yhdistettynä, luomalla katsomuspositiivista oppimisympäristöä, tarkkaan ohjeistuksia seuraamalla sekä muun toiminnan lomassa suunnittelematta. Katsomuskasvatus nähdään elämän taitojen opettajana, kulttuuriperimän siirtäjänä, lasten tiedonjanon ja katsomuksellisen identiteetin vahvistajana, varhaiskasvatuksen arvopohjan luojana, yhteistyön ja yhteisöllisyyden mahdollistajana, mielekkäänä arjen rikastuttajana sekä muiden tärkeämpien osa-alueiden täydentäjänä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keinoja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen löytyy ja että katsomuskasvatuksen merkitys pääosin tunnistetaan. Tästä huolimatta osa opettajista kertoi kokevansa epävarmuutta katsomuskasvatuksen toteuttamisessa. Lisäkoulutus voisi tarjota tähän yhden mahdollisen ratkaisun.
|
|---|