| Yhteenveto: | Puutiaisten (Ixodes ricinus) määrä on viime vuosina kasvanut Suomessa ilmastonmuutoksen sekä maankäytön muutosten takia. Aikaisempien tutkimusten mukaan suomalaisten kaupunkien metsäluonnosta löytyy enemmän puutiaisia verrattuna kaupunkien ulkopuoliseen luontoon. Nämä alueelliset runsauserot voisivat mahdollisesti johtua tunnetusta erosta kaupunki- ja maaseutualueiden metsämaaperän happamuudessa. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, onko kaupunkien ja maaseutualueiden metsien maaperän happamuuseroilla vaikutusta Ixodes ricinus puutiaisten alueellisiin runsauseroihin. Tutkimus koostui maasto- sekä laboratorio-osuuksista. Maastotutkimukset suoritettiin neljässä eri kaupungissa, vertaillen kaupunki- ja maaseutumetsien puutiaismääriä lakanaveto-otoksilla ja maaperän happamuutta maaperänäytteitä analysoimalla. Kokeellisessa laboratoriotutkimuksessa testasin puutiaisten munien kuoriutumista ilmastokammioissa erilaisissa maaperäolosuhteissa. Nelikenttä-koeasetelmassa yhteensä 23 puutiaisnaaraan munia kasvatettiin kaupunki- ja maaseutumetsien maaperissä siten, että maaperistä osa jätettiin käsittelemättä ja osa steriloitiin autoklavoimalla mikrobiomin poistamiseksi. Maaperän happamuus sekä puutiaistiheydet erosivat samankaltaisesti kaupunki ja maaseutualueiden välillä, mutta puutiaistiheyden ja happamuuden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Laboratoriokokeessa kaupunki – ja maaseutumaaperän happamuudella ei havaittu olevan suoraa vaikutusta puutiaisten munien menestymiseen, mutta steriloidulla kaupunkimaaperällä havaittiin olevan lievästi pienentävä vaikutus munien kuoriutumismenestykseen. Tutkimukseni ei tukenut hypoteesia siitä, että maaperän happamuus olisi keskeinen selittävä tekijä puutiaisten runsauseroissa kaupunki ja maaseutumetsien välillä. Maaperän mikrobistolla voisi kuitenkin olla vaikutusta puutiaisten munien kuoriutumismenestykseen. Tutkimukseni perusteella jatkotutkimukset olisivat aiheellisia esimerkiksi lehtikarikkeen sekä kasvillisuuden vaikutuksista puutiaisten esiintymiseen.
In recent years, the changes in climate and land use have led to an increase of abundance and distribution of Ixodes ricinus ticks, in Finland. According to previous studies, there is a higher abundance of ticks in urban forest areas compared to rural areas. One possible factor explaining the difference in tick abundance could be the acidity of the soil. Previous studies have shown that the acidity of the soil differs between urban and rural forest sites and thus I hypothesized that urban areas could be more suitable habitat for ticks because of the less acidic soil. The aim of this study was to find out whether the acidity of the soil could affect the local tick abundance. The study consisted of field and laboratory tests and the field tests were conducted in four different cities. The abundance of the ticks and the properties of the soil were studied in the field by taking samples of the soil and collecting ticks by sheet dragging method. After the field studies, tick eggs were hatched in the laboratory in different soil environments to determine whether the soil affects the hatching success. The soil in which the eggs were hatched was collected to simulate urban and rural environments. Some of the soil was sterilized in order to remove the microbiome of the soil. Both soil acidity and tick abundance were higher in urban forests, but based on this study, there wasn’t any correlation between the acidity of the soil and the tick abundance. The soil didn’t affect the hatching success of tick eggs in the laboratory test either, but it was discovered that sterilized urban soil reduced tick egg survival slightly. Based on this study, the acidity of the soil doesn’t seem to be a primary factor affecting the local differences in tick abundance and thus the study did not support the original hypothesis that soil acidity would be one of the factors behind differences in tick abundance. However, it is possible that the soil microbiome could have some effect on tick egg survival and based on this study, it would be useful to study the effects of leaf litter and vegetation on tick abundance.
|
|---|