| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisvanhempien sosiaalisen tuen määrää ja tuen esteitä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa vanhempien sosiaalisen tuen profiileja ja tarkastella profiilien yhteyksiä taustamuuttujiin sekä vanhempien hyvinvointiin. Tämä tutkimus on osa laajempaa Jyväskylän yliopiston Vanhemmuuden voimavarat ja kuormitustekijät (VoiKu) -hanketta, joka kuuluu laajempaan kansainväliseen International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -konsortiohankkeseen. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella marraskuusta 2023 helmikuuhun 2024 asti. Tutkimuksen otos koostui 915 vanhemmasta, jotka olivat iältään 19–67 (ka = 36.38, kh = 6.58), ja joista äitejä oli 89 %. Aineiston analysoinnissa käytettiin jakaumien tarkastelua, klusterianalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia, ristiintaulukointia ja kovarianssianalyysiä.
Suomalaisvanhemmista suurin osa pyytää sosiaalista tukea läheisiltä (73.6 %) ja ammattilaisilta (67.7 %), kun taas lähes viidesosa ei kysynyt tukea läheisiltä tai ammattilaisilta. Vanhempien yleisimmät syyt olla hakematta tukea olivat tuen saatavuuden ongelmat, vanhempien kokemus olevansa itse vastuussa lasten kasvatuksesta, läheisten ajan ja taitojen puute sekä taipumus hakea apua läheisiltä ammattilaisten sijaan. Tutkimuksen tuloksena määriteltiin neljä vanhempien tukiprofiilia: korkea kokonaistuki (55.1 %), matala ammattilaisten tuki (19.3 %), matala läheisten tuki (17.2 %) ja matala kokonaistuki (8.4 %). Profiilit erosivat toisistaan hyvinvoinnin tason mukaan, ja suurempi määrä sosiaalista tukea oli yhteydessä vanhempien korkeampaan hyvinvointiin. Lisäksi tulokset osoittivat, että isille ja vanhemmille epävarmassa taloudellisessa tilanteessa oli tyypillisempää matala läheisten ja ammattilaisten tuki.
Tutkimus hyödyntää ensimmäisten joukossa henkilökeskeistä lähestymistapaa vanhempien sosiaalisen tuen tarkasteluun. Tutkimustuloksissa korostuu sekä läheisten että julkisten palvelujen tuen merkitys vanhemmille. Koska sosiaalinen tuki on yhteydessä vanhempien hyvinvointiin, on tärkeää kohdistaa palveluja vanhempien tarpeiden mukaan. Kaiken kaikkiaan tutkimus lisää ymmärrystä suomalaisvanhempien sosiaalisen tuen tarpeesta ja tuottaa tärkeää tietoa julkisten palvelujen tehokkaampaan kohdistamiseen vanhemmille tulevaisuudessa.
The purpose of this study was to examine Finnish parents’ ability and barriers to ask for social support. Furthermore, the aim was to form profiles based on parents’ perceived informal and formal social support and investigate the profiles’ connections to background factors and parental well-being. This study was part of Resource and Stress Factors of Parenthood (VoiKu) -study conducted at The University of Jyväskylä, which is a part of the broader International Investigation of Parental Burnout (IIPB) consortium. The data was collected from November 2023 to February 2024 via an internet survey. The sample consisted of 915 parents (89% mothers) whose ages ranged from 19 to 67 (M = 36.38, SD = 6.58). The results were obtained by examining distributions as well as conducting a cluster analysis, one-way Analysis of Variance (ANOVA), cross-tabulation and Analysis of Covariance (ANCOVA).
Results indicated that majority of Finnish parents ask for both informal social support (73.6%) and formal social support (67.7%), while nearly a fifth were not likely to ask for either informal or formal support. The study identified common barriers perceived by parents to ask for support, including accessibility issues, parents feeling responsible for their own childrearing, beliefs of relatives’ incompetence to help and preference for relatives’ help over professionals’. Four different social support profiles were identified: high overall social support (55.1%), low formal social support (19.3%), low informal social support (17.2%) and low overall social support (8.4%). The results showed that profiles differed in relation to well-being levels, where more social support was related to higher parental well-being. Moreover, low levels of informal and formal social support were more common among fathers and parents with low socioeconomic status.
To the best of our knowledge, this study was one of the first ones to adopt a person-oriented approach to examine social support among parents. The findings highlight the unique role and importance of both informal and formal support. Because social support is associated with well-being, it is important to provide parents with the appropriate type of support they need. Overall, this study increases understanding of Finnish parents’ social support needs, providing valuable information for professionals and public services to better support families.
|
|---|